Päivittäistavarakaupassa koolla on suuri merkitys: pitää olla tarpeeksi suuri tai pieni, mutta ei keskikokoinen.
Pienen supermarketin on vaikea kilpailla kattavilla valikoimilla isojen super- tai hypermarkettien kanssa tai toisessa päässä aukioloajoilla alle 400 neliömetrin kokoisten myymälöiden kanssa.
"Alle 400 neliön myymälöiden lukumäärä on kasvanut vuoden 1999 jälkeen. Kehitys on kääntynyt pienten osalta hyvään suuntaan", painottaa Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Katri Koistinen.
Hän esitteli torstaina tutkija Tiina Vesalan kanssa tekemäänsä tutkimusta Päivittäistavarakaupan rakennemuutos Suomen keskeisillä kaupunkiseuduilla 1995-2003.
Tutkimuksessa selvitetään 13 kaupunkiseudun päivittäistavarakaupan kehitystä. Pohjois-Suomesta mukana ovat Oulun ja Rovaniemen kaupunkiseudut.
Isot marketit
jylläävät
Tutkimuksen mukaan
Hypermarket on kauppa, jonka pinta-ala on vähintään 2 500 neliötä. Sellaisia ovat muun muassa Prismat, Citymarketit ja Euromarketit. Hypermarkettien koko myynnistä päivittäistavaroiden osuus on peräti 70 prosenttia.
"Myymälämäärän väheneminen, yksikkökoon kasvu ja myyntitehon parantuminen ovat jatkuneet vuosina 1995-2003", selvittää Koistinen.
Hänen mukaansa huomionarvoista on, että hypermarkettien ja isojen supermarkettien myyntitehot ovat heikentyneet, mutta alle 400 neliön myymälöiden tehot ovat parantuneet vuosina 1995-2003.
Vuonna 2001 tuli voimaan laki, jonka perusteella alle 400 myyntineliön myymälät voivat olla auki ympäri vuoden myös sunnuntaisin. Lain tavoitteena oli parantaa lähikaupan kannattavuutta ja kilpailuasemaa suhteessa suuriin myymälöihin sekä kioskeihin ja huoltoasemiin. Tutkimus todistaa, että juuri niin on käynyt.
Myyntiteho ei
kasvanut Oulussa
Erot myyntitehoissa, myynti kaupan neliötä kohden, ovat kasvaneet eri kaupunkiseutujen välillä tarkasteluajanjaksolla.
Esimerkiksi Helsingin seudun myyntiteho on puolitoista kertaa parempi kuin heikoimpien alueiden, Imatran ja Vaasan seutujen myyntitehot.
Myyntiteho on kasvanut kaikilla alueilla lukuunottamatta Joensuun, Kouvolan ja Oulun kaupunkiseutuja.
Vaikka Oulun päivittäistavarakaupan myyntiteho on kahdeksan vuoden aikana laskenut, kuuluu Oulu tehoiltaan kärkijoukkoon Jyväskylän ja Turun seudun kanssa. Edelle pukkaavat vain Helsingin, Tampereen ja Mikkelin seudut.
"Oulun seudulle tuli 1990-luvun puolivälissä isoja kaupan yksiköitä, mutta siellä on edelleenkin pieniä yksiköitä. En ole perehtynyt siihen, mitä myymälätasolla Oulussa on tapahtunut enkä pysty antamaan tyhjentävää vastausta, miksi Oulussa myyntiteho on laskenut", vastaa Koistinen.
Toinen erikoisuus on, että Mikkelin seudulla päivittäistavarakaupan teho eli myynti pinta-alaa kohden on kasvanut kaikkein voimakkaimmin tarkasteluajanjaksolla 1995-2003. Koistisen mukaan selitys löytynee itärajan takaa eli naapurista tulevista ostosmatkailijoista ja kesän loma-asutuksesta. Myös Lappeenrannan myymät ovat kasvattaneet tehojaan.
Tutkimuksessa ei käsitelty lainkaan päivittäistavarakauppojen saavutettavuutta. Koistisen mukaan se on seuraavan tutkimuksen aihe, jolloin selvitetään, mitä maksaa oman auton käyttö ja pidentyneet kaupassakäyntiajat esimerkiksi hyper- ja supermarket-ostoksilla.