Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa työskentelee noin 800 kirkkomusiikista vastaavaa kanttoria. Pääkaupunkiseudulle ja suurten kasvukeskusten seurakuntien avoinna oleviin virkoihin on hakijoita riittänyt, mutta maaseudun pienet seurakunnat ovat kärsineet jo hakijapulasta.
- Erityisesti pienet seurakunnat ovat hankalassa tilanteessa, kun hakijoita ei ole ollut tai heitä on ollut erittäin vähän, toteaa työalasihteeri Ulla Tuovinen KJM:sta, joka on kirkon asiantuntija- ja yhteistyöelin jumalanpalveluselämän kysymyksissä.
KJM:n tehtävänä on kehittää ja tukea seurakuntia jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan alueilla, seurata kirkon ja kulttuurin välisten asioiden kehitystä ja hoitaa yhteyksiä muuhun yhteiskuntaan.
Lähivuosina uhkaava suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy myös urkuparvella, muttei erityisen vahvana.
- Kanttorien ikärakenne on aika terve, eikä eläköitymispiikki ole kovin vahva, Tuovinen toteaa.
Tällä hetkellä kanttorin virkaan voi hankkia pätevyyden Sibelius-Akatemiassa, konservatorioissa ja ammattikorkeakouluissa. Koulutusväylät kapenevat, kun konservatoriotutkinto ei anna enää pätevyyttä kanttorin virkaan ensi vuoden elokuusta lukien.
- Alalle hakeutumisessa oli aallonpohja muutama vuosi sitten. Kolme vuotta sitten Sibelius-Akatemia ei täyttänyt kaikkia aloituspaikkoja, kun haluttiin pitää kiinni opiskelijoiden korkeasta tasosta. Tänä vuonna Sibelius-Akatemia on täyttänyt kaikki paikat, Tuovinen kertoo.
Pitäjänmuusikoita urkuparvelle?
Kanttoritilannetta pohdittiin viime helmikuun piispankokouksessa, joka asetti kanttorityöryhmän asiaa selvittämään. Lapuan hiippakunnan aloite seurakunnan ja kunnan yhteisten virkojen luomisesta on ollut yksi suurimmista kiinnostuksen kohteista. Muutosta kanttoritilanteeseen voi syntyä myös seurakuntien yhdistymisen myötä.
- Ajatuksena olisi yhdistää kanttorin tehtävät ja koulujen musiikinopettajan tehtävät yhteiseksi "pitäjänmuusikoksi". Nykyinen lainsäädäntö ei anna siihen kuitenkaan mahdollisuutta, sillä perusopetusta ei voi järjestää ostopalveluna. Kanttoripulasta kärsivissä pienissä kunnissa taas harvoin on lukiota, joiden kanssa järjestely olisi mahdollinen. Selvitettävänä on myös millainen koulutuksen tulisi olla, jotta kanttori olisi kelpoinen musiikinopettajan virkaan, työalasihteeri Tuovinen toteaa.
Ulla Tuovinen uskoo vakaasti kirkkosaleissa soivan myös tulevaisuudessa elävän musiikin.
- Kirkkomusiikin luonteeseen kuuluu osallistuminen ja itse tekeminen. Jos kanttoreita ei olisi, ennemmin musiikkia ryhdytään tekemään vapaaehtoispohjalta, kuin ruvettaisiin levyjä soittamaan, Tuovinen uskoo.