Saamelaisten kansallispäivänä torstaina kuuli kyllä saamea, mutta lähinnä vain yhtä saamen kieltä kymmenestä. Pohjoissaamea puhuu 80 prosenttia noin 100 000 saamelaisesta.
Kansallispäivän seminaariin Oulun yliopistolle ei riittänyt edustajia joka kieliryhmästä. Syykin oli selvä.
"Venäjällä akkalansaame kuolee minä hetkenä hyvänsä. Jäljellä on enää yksi puhuja. Voin sanoa nimenkin: hän on 78-vuotias Maria Sergina", Lapin yliopiston lehtori Leif Rantala valitteli.
Turjansaamelaisia on vain 20 henkilöä.
Kielten häviäminen ei ole vain luonnollista kehitystä, sillä yhteiskunta suosii pohjoissaamea.
"Suomessa laissa mainitaan myös inarin- ja koltansaame. Käytännössä tulee silti ongelmia, sillä lain tulkitaan koskevan vain pohjoissaamea", kertoi kieliasiain sihteeri Ellen-Maarit Näkkäläjärvi Suomen Saamelaiskäräjiltä.
Valmistelussa oleva uusi kielilaki tuo parannuksia, jos saamelaisten esitykset hyväksytään. "Tarkoitus on, että saamelaisalueilla tulisi olla saamentaitoisia virkamiehiä", Näkkäläjärvi totesi.
Nyt saamelaiset voivat vaatia tulkkauspalvelua. Se on hankalaa, sillä esimerkiksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä.
Lisäksi nykyinen laki jättää tulkinnanvaraa. Pienet kieliryhmät jäävät helposti jalkoihin, vaikka Saamelaiskäräjät pitävät jokaista kieltä yhdenvertaisena.
Suomi edistyksellinen
Saamelaisalueen, Sápmin, maista tilanne onkin valoisa vain Suomessa. Inarinsaamea on pystynyt kirjoittamaan ylioppilaskirjoituksissakin, ja periaatteessa siihen olisi mahdollisuus myös kolttasaamelaisilla.
Ruotsissa ja Norjassa lainsäädäntö unohtaa pienet ryhmät täysin. "Jos mitään ei tehdä, eteläsaame on lähivuosikymmeninä uhattuna", Uumajan yliopiston dosentti Mikael Svonni sanoi.
Norjalaiset valittelivat Oulun seminaarissa sitä, että lain säätämään saamelaisten hallintoalueeseenkaan ei kuulu kuin pohjoissaamelaisia kuntia.
Sápmin Venäjänpuolisella alueella tilanne on heikoin.
"Kielen pelastus lähtee silti puhujista itsestään", lehtori Leif Rantala kertoi. Hänen mukaansa pienten kieliryhmien ei pitäisi lähteä syyttelemään muita vaan pelastamaan, mitä pelastettavissa on.
Uusi laki helpottaa
Näin on tehty Suomessa, jossa koltan- ja inarinsaamea puhuu kumpaakin noin 300 henkilöä. Inarinsaamelaisten kouluopetus pääsee kunnolla vauhtiin, kun opettajat pian valmistuvat.
Lapset pääsevät jo inarinsaamenkieliseen päiväkotiin ennen sitä. "Ihmiset menevät vain tutkimusmatkoille ja toteavat, että kieli kuolee. Mieluummin pitäisi tehdä jotain", sanoi inarinsaamelainen Marja-Liisa Olthius.
Yhtenä ongelmana on sekin, että inarinsaamelaiset osaavat myös valtasaamea eli pohjoissaamea. Lisäksi saamelaiset osaavat yleensä suomea.
Kun palvelua tarjotaan maan valtakielellä tai saamen ykköskielellä, ihmiset taipuvat helposti käyttämään sitä.
Jos kielilaki muuttuu siten, ettei äidinkielistä palvelua tarvitse erikseen vaatia, tilanne paranee selvästi. Uuden lain tarkoitus on myös nostaa saamen kielet yhden veroisiksi kansalliskielten kanssa.