Ikärakenteen muutos ei Stakesin asiantuntijaryhmän arvion mukaan välttämättä kasvata sosiaali- ja terveyspalvelujen menoja niin paljon kuin aiemmin on oletettu. Nykytasoisten palvelujen turvaaminen vaatii kuitenkin rahoituspohjan vahvistamista, riittävää talouskasvua ja verokertymää. Kustannusten nousua voidaan hillitä myös ehkäisevää työtä vahvistamalla ja pitämällä hinnat ja palkat kurissa.
Yhteenlasketut hoivan ja hoidon kustannukset ovat Suomessa muun muassa alan alhaisen palkkatason vuoksi selvästi muita pohjoismaita alhaisemmat. Työryhmän puheenjohtaja, tulosaluejohtaja Mikko Kautto Stakesista sanoo yllättyneensä, että jopa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa julkisen puolen hoiva- ja hoitomenot ovat selvästi suuremmat kuin Suomessa.
Aina vuoteen 2015 saakka hoito- ja hoivapalvelumenojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa työryhmän arvion mukaan vielä kohtuullisesti. Kasvuvauhti kuitenkin kiihtyy tämän jälkeen suurten ikäluokkien tullessa hoivan tarvitsijoiksi. Vuoden 2030 jälkeen kasvuvauhdin ennakoidaan taas tasaantuvan.
Arvio ei välttämättä kuvaa todellista kehitystä, sillä työvoimakustannukset lohkaisevat peräti 70 prosenttia terveydenhuollon menoista. Laskelmissa niiden on oletettu nousevan vain tuottavuuden kasvua vastaavasti. Ylijohtaja Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriöstä näkee kuitenkin, että työvoimapula uhkaa vääjäämättä meitäkin, joten työvoimakustannusten kasvu on lisäriskinä jo lähivuosina.
Poliittisesti latautunut teema
Kauton mukaan laskelmien pohjalta ei voi vielä yksiselitteisesti ennustaa, onko nykyinen palvelutaso liian kallis tai menojen kasvuvauhti liian nopea. Työn aikana ennusteiden epävarmuus vain lisääntyi. Hän kuitenkin korostaa, että kehitykseen voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.
- Keskustelu hoivapalveluista on aika lailla poliittisesti latautunut teema. Siinä keskustellaan muun muassa kuntien talousahdingosta, jonoista, palkkakehitykseenkin vaikuttavasta henkilöstöpulasta ja alimitoituksesta, sanoo Kautto.
Ikärakenteen muutos selittää vain noin kolmasosan kustannusten kasvusta. Jos ikääntyneen väestön hoivan tarve siirtyisi myöhemmäksi, kustannusten nousu voisi olla jopa neljänneksen pienempi kuin pelkkä väestömuutos ennustaa.
Hoivavakuutusta uskallettava pohtia
Kansliapäällikkö Markku Lehtoa sosiaali- ja terveysministeriöstä huolestuttaa erityisesti se, että nykyiset kohtuulliset kustannukset ovat pitkälti "maltillisen" palkkatason seurausta.
- Jos vielä naisten into hoivata miehiään kotona vähenee, ollaan hukassa, pelkää Lehto. Hänen mielestään nyt pitäisi rohkaista myös miehiä tarttumaan haasteeseen.
Lehdon mielestä pitäisi uskaltaa rakentaa myös jonkinlaista hoivavakuutusta, jossa ihmisiä kannustettaisiin käyttämään enemmän omaa rahaa hoivaansa. Hän pitää kummallisena, että ihmisillä on varaa matkustella ympäri maailmaa, mutta kun tulee omasta hoivasta kyse, omia rahoja ei pitäisi käyttää.