Pienet kotimaiset kaivosyrittäjät ajetaan ahtaaseen rakoon, Suomen Kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja Harri Siitonen sanoo.
Kaivosyrittäjät ovat koolla kaivosseminaarissa Kainuussa ja pohtivat muun muassa suhdettaan valmisteilla olevaan uuteen kaivoslakiin.
"Kaivosyrittäjät on jätetty lain valmistelussa paitsioon", Siitonen sanoo. Lappilaisella Siitosella on kahden hengen kullanetsintäyritys Siitonen & Saiho Gold Mine.
Jo vuosia rakenneltu uusi kaivoslaki pyrkii turvaamaan maanomistajan oikeudet entistä paremmin. Malminetsijöille se tietää kasvavaa byrokratiaa.
"Jokamiehen malminetsintä loppuu. Pitäisi olla valtaus, että voi etsiä enemmän kuin mitä reppuun mahtuu. Valtausta ei saa helposti ja nopeasti."
Etsintä ei haittaa luontoa
Jo nyt kuulemismenettely on raskas. Asianomaisen maanomistajan lisäksi pitää saada lausunnot ympäröivien maiden omistajilta ja Lapissa myös saamelaisilta ja poromiehiltä, ja jos paikka on lähelläkään Natura-alueita, tulee kuultaviksi vielä kolmansia ja neljänsiä osapuolia.
Pienelle yrittäjälle prosessi on liikaa. Isot pystyvät maksamaan konsulteille.
"Malminetsintä haittaa luontoa paljon vähemmän kuin metsäautoteiden rakentaminen, metsätalous, maanviljely tai asutusrakentaminen. On kohtuutonta, että koemonttuvaiheessa pitäisi olla jo ympäristölupa. Pienen koerikastuksen pitäisi kuulua valtaukseen", Siitonen sanoo.
Kaiken kaivostoiminnan vastustaminen on alkanut uraanista. Uraania etsivän Namuran malminetsijä Toni Eerola kertoo, että 1980-luvulla uraanin etsijöitä pidettiin melkein sankareina, nyt rikollisina.
"Ihmiset unohtavat, mistä raaka-aineet jokapäiväiseen elämään tulevat. Ei luontoaktivistikaan voisi käynnistää tietokoneellaan kampanjaa kaivoksia vastaan, ellei olisi raaka-aineita."
Namura on hakenut yhtä valtausta Kärsämäeltä, yhtä Paltamosta ja neljää Kuhmossa. Niistä on lentokoneesta mitattu säteilyä. Kaivoksen aloittaminen ei ole todennäköistä.
Eerola korostaa, että yhtiön kiinnostus ei tee uraanista vaarallista, vaan se on luonnostaan vaarallinen aine. Ilman uraanitutkimuksia voidaan rakentaa asuntoja alueille, joista nousee radonia huoneilmaan ja joilla uraani voi saastuttaa pohjavettä.
Pelottelu edesvastuutonta
"Uraanista on noussut suhteeton kohu ja ihmisiä pelotellaan edesvastuuttomasti. On meidän geologien oma vika, kun emme pidä meteliä omasta itsestämme ja tekemisistämme. Meidän pitää kertoa ihmisille, mitä teemme ja mitä hyötyä siitä on yhteiskunnalle, ettei meitä nähdä vain mörköinä ja toisten puskissa hiippailijoina", Eerola sanoo.
Harva taitaa tietää, että jauhaa suussaan kaivosteollisuuden tuotetta, Sotkamosta kaivettua talkkia. Purukumissakin on talkkia estämässä purukumin tarttumista käärepaperiin.
Uudessa henkilöautossa on talkkia 5-10 kiloa esimerkiksi puskureissa, maaleissa ja katalysaattorissa. Pääosa talkista käytetään paperiteollisuudessa.
Sotkamon Mondon talkkitehdas on maailman suurin talkinvalmistaja. Lahnaslammin avolouhos on nyt 160 metriä syvä, ja kun sen louhinta loppuu kahden vuoden päästä, 180 metriä. Vieressä avataan uusi Punasuon louhos.