Pienet jää­ti­köt alt­tii­ta su­la­mi­sel­le

Keski-Euroopan Alpeilla ja Norjan vuoristossa levittäytyvät pienet jäätiköt ovat häviämässä vielä tällä vuosisadalla.

(Kuvat jäätiköstä, "Piikit6" ja "Jäätikön laita21")Grönlannin mannerjäätikön alta paljastuu Kangerlussuaqissa kivinen erämaa.
(Kuvat jäätiköstä, "Piikit6" ja "Jäätikön laita21")Grönlannin mannerjäätikön alta paljastuu Kangerlussuaqissa kivinen erämaa.

Keski-Euroopan Alpeilla ja Norjan vuoristossa levittäytyvät pienet jäätiköt ovat häviämässä vielä tällä vuosisadalla. "Kaikki jäätiköt ovat viimeisen sadan vuoden aikana sulaneet. Varsinkin pienten jäätiköiden tulevaisuus näyttää huonolta ja esimerkiksi Alpeilla jäätikköraja on noussut koko ajan ylemmäs", kertoo geofysiikan dosentti Jari Haapala Merentutkimuslaitokselta.

Suurin osa Alppien jäätiköistä on alle neliökilometrin laajuisia ja keskimäärin 20-30 metriä paksuja, joten ne ovat erityisen alttiita sulamiselle. Vuoden 1850 jälkeen puolet alppijäätiköistä on sulanut ja viimeisten 20 vuoden aikana sulaminen on kiihtynyt. Vuonna 2003 helleaalto supisti Alppien jäämassaa 8 prosenttia - viisi vastaavaa kesää tuhoaisi ne lähes kokonaan. Zürichin yliopiston tutkijoiden mukaan kolmen asteen kesälämpötilojen nousu sulattaisi 80 prosenttia jäätiköistä ja viiden asteen nousu tekisi niistä lopun.

Muutos näkyy jäässä myös muualla. Pohjoisten merten jääpeite on supistunut viimeisten 50 vuoden aikana 10-15 prosenttia ja Jäämeren jääpeite ohentunut kesällä 40 prosenttia. Järvissä ja joissa jääpeitteinen aika on lyhentynyt parilla viikolla.

Ilman lämpötila ja sadanta ovat tärkeimpiä jäätiköiden kokoon vaikuttavia tekijöitä, eivätkä paikalliset ihmiset voi vaikuttaa niihin juuri mitenkään.

"Alpeilla on pienessä mittakaavassa rakennettu suojia, joilla on yritetty estää auringon säteilyn pääsy lumeen. Esimerkiksi laskettelukeskuksissa rinteitä on peitetty muovilla sesongin jatkamiseksi, mutta kokonaisten jäätiköiden sulamista ei voi mitenkään estää", Haapala toteaa.

Merkittävin seuraus jäätiköiden sulamisesta on valtamerten pinnan nousu. Meriveden lämpölaajeneminen ja Grönlannin mannerjäätikön sulaminen nostaisivat merenpintaa 30 senttimetriä, tähän mennessä ne ovat jo nousseet 10-20 senttimetriä. Nousu on ollut 10 kertaa nopeampaa kuin viimeisten 3 000 vuoden aikana keskimäärin.

Jäätiköiden sulaminen merkitsisi Alpeilla suurta elinkeinojen muutosta. Jäätiköt ovat vetäneet laskettelijoita pitkään ja alppimatkailu elättää kokonaisia kyliä. "Pohjoismaissa tilanne on hyvä, sillä tänne tulee lunta joka vuosi ja sitä riittää laskettelukeskuksissa ilman jäätiköitä", Haapala vertaa.

Jäätiköt suojaavat maata ja niiden sulaminen altistaa sen tuulen ja sateen aiheuttamalle eroosiolle, joka murtaa heikomman kiviaineksen. Eroosiota ei pystytä torjumaan edes metsittämisellä, sillä kasvillisuuden tarvitseman humuskerroksen syntyminen kestää satoja vuosia Esimerkiksi Grönlannissa sulamisalueilta paljastuva maa on pelkää kiveä, jossa mikään ei kasva.

Vuoriston jäätiköt peittävät prosentin Norjan pinta-alasta, noin 2 600 neliökilometriä. Norjan vesistö- ja energiaviranomaisten mukaan jäätiköt sulavat yhä nopeammin ja moni niistä katoaa sadassa vuodessa. Vaikka rannikon lumisateet ajoittain lisäävätkin niiden massaa, on yksittäisten jäätiköiden pituus lyhentynyt kilometreillä.

Liikenneväylät kiemurtelevat Norjan rannikolla jyrkkien vuortenseinämien lomassa. Koska ilmaston lämpeneminen lisää varsinkin rannikon sateita, kasvaa myös maavyöryjen uhka. Ne voivat viedä mennessään maa- ja rautateitä sekä rakennuksia, joten Norja joutuu panostamaan yhä enemmän liikenneväylien turvaamisen vyöryiltä.