Pienten asioiden lukumäärä on kasvanut ulosotossa. Tästä kielii parhaiten keskimääräinen saatava, joka syyskuun lopun tilanteen mukaan putosi oikeusministeriön ylitarkastajan Maire Kulpakon mukaan koko valtakunnassa 200 eurolla 1 304 euroon.
"Pienten kokonaismäärää on nostanut erityisesti julkisten maksujen tehostunut perintä ja perintätoimistojen perintälaskujen kasvu. Esimerkiksi Raahesta on tullut todella runsaasti perintään sairaalalaskuja", toteaa Kulpakko.
Oulun ulosottovirastossa pienten asioiden suhteellista osuutta on kasvattanut johtavan voudin Markku Tuomisen mukaan ehkä eniten nuorten ja keski-ikäisten kännykkälaskut. Niiden osuus sisään tulevista uusista päätöksistä on kivunnut jo noin 20 prosenttiin. Oma pienenä erikoisuutena on virastossa huomioitu myös kirjastomateriaalien palauttamatta jättämisten lisääntyminen.
"Puhelinlaskujen osalta oikein harmittaa, kun nuoret eivät osaa katsoa asioita pidemmälle. Useimmat heistä todetaan ulosotossa varattomiksi ja siinä menee luottotiedot vähintään neljäksi vuodeksi, jos velkaa ei suoriteta. Asia tulee ikävästi esille esimerkiksi opintolainan hakemisen yhteydessä", sanoo Tuominen.
Oulussa ulosottoasioiden kokonaismäärä on viimevuosina kasvanut 8-10 prosentilla vuosittain. Viime vuonna niitä tuli 78 000 kappaletta, joista 17 700 koski veroja, 38 000 vakuutusmaksuja, pysäköintivirhemaksuja ja muita julkisia maksuja, 8 500 sakkoja, 1 400 elatusapuja ja 12 500 käräjäoikeuden tuomioita, joiden 42 miljoonan euron rahallinen osuus oli ylivoimaisesti suurin. Elatusapujen osuus oli 6,5, sakkojen 2, julkisten maksujen 8,5 ja verojen noin 20 miljoonaa euroa.
Syyskuun lopun tilaston mukaan sisässä olleista 12 803 velallisen asiasta peräti 63 prosenttia koski 450 henkilöä tai yritystä.
"Ulosottoasioilla on taipumus kasautua. Suurimmat summat liittyvät 1990-luvun alussa yritystoiminnassa epäonnistuneiden henkilöiden kohtaloon. Velkapääoma on moninkertaistunut kovien korkojen takia ja asiaa ei voi laittaa pois, koska joillekin kertyy joka tapauksessa jotain palkka- tai eläketuloa. Perinnän jatkaminen on tärkeää myös maksumoraalin ja kansalaisten tasavertaisen kohtelun näkökulmasta katsottuna", korostaa Oulun ulosottoviraston kihlakunnanvouti Reijo Junkkari.
Avoimuus lisääntyy
Koko valtakunnassa palkkoja ulosmitataan nyt noin 56 000, eläkettä noin 16 000 ja elinkeinotuloa noin 1 000 ihmiseltä. Ulosottovelallisten taso on pysynyt kutakuinkin viime vuoden lopun 331 000 henkilön tai yrityksen määrissä. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä kokonaismäärästä on noin 290 000.
Perittävänä olevasta 3,4 miljardista eurosta peräti kaksi miljardia euroa on haussa Etelä-Suomen läänissä. Viime vuonna joka neljäs ulosottotoimi onnistui. Perittävinä olleista euroista 22 prosenttia saatiin pois.
Perinnän odotetaan tehostuvan, kun uusi ulosottolaki tulee voimaan ensi vuoden maaliskuun alussa. Helpotusta ei tuo yksin lakimuutokset, sillä samanaikaisesti otetaan käyttöön uusi atk-järjestelmä, joka jatkossa hoitaa osan rutiiniasioista.
Uuden lain mukaan ulosotosta vastaavien voutien ja avustavien ulosottomiesten toimivalta laajenee koko maahan. Näin joka kolkkaan velkaantuneiden asiat voidaan keskittää yhdelle virastolle. Nyt eräänlaista ennätystä pitää hallussaan henkilö, jolla oli asia avoinna 13 ulosottovirastossa. Asia voidaan jatkossa ottaa vireille sähköisessä muodossa, mikä alentaa paperivuoria ja vähentää viiveaikoja. Kokonaisuus mahdollistaa myös virastojen erikoistumisen, mikä tuo lisätehoa.
Maaliskuun alun jälkeen kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus saada veloituksessa tietoja jokamiehen luottorekisteristä kahden vuoden pituiselta ajalta. Tämä helpottaa perijän suhtautumista asiaan. Myös vanhenemisaikoja rukataan. Esimerkiksi yksityisen henkilön pankkiluoton perintä lopetetaan 15 vuoden kuluttua, mutta tämä ei silti vanhenna velkaa. Se saattaa tupsahtaa yllätyksenä esille vaikkapa perunkirjoitustilaisuudessa.