Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors tuomitsivat selkein sanoin viime lauantaina sukupuolisia vähemmistöjä edustanutta Helsinki Pride -kulkuetta vastaan tehdyn iskun, jossa käytettiin kyynelkaasua ja savusoihtuja.
Halonen oli Ylen uutisissa varsin kovasanainen. "Pride-tapahtuma järjestetään monissa maissa, ja Suomella on ollut näissä asioissa hyvä maine. Se saa nyt kovan kolhun", hän sanoi.
Presidentin selväsanaisuus on paikallaan. Suomessa pitää vastakin kenen tahansa voida järjestää laillisia mielenilmaisuja ilman pahoinpitelyn uhkaa. Tapaus on tutkittava ja syyllisiä rangaistava. Viitisenkymmentä ihmistä kärsi kaasusta. Ihan viattomasta pilasta ei ollut kyse, paremminkin ennalta suunnitellusta teosta.
Vaikka yhteiskunnan tulee tuomita moiset teot heti, ei niitä pidä kuitenkaan liikaa dramatisoida.
Tuskin Suomen kuva perusturvallisena ja sallivana maana ulkomailla sen takia täydellisesti muuttuu, että muutama sekopää häiriköi sukupuolisten vähemmistöjen kulkuetta nähdyllä tavalla. Suurimmalle osalle suomalaisista Pride-kulkueet eivät aiheuta intohimoja puoleen tai toiseen. Ei kulkueiden häirintä sentään ole Suomessa sääntönä.
Vasta jos poliisin tutkimuksissa selviää, että lauantaisen iskun taustalla todella on enemmänkin järjestäytymistä, silloin on huolestumisen paikka. Toistaiseksi esiin tulleen perusteella kyse on yksittäistapauksesta. Se ei tietenkään tee tekoa yhtään vähemmän moitittavaksi.
Tärkeää on, että silloin kun muutama yksilö menettää harkintakykynsä, muu yhteiskunta ei menetä suhteellisuudentajuaan.