Nettipoliisi sammuttelee työkseen sosiaalisessa mediassa roihahtaneita tulipaloja. Usein tilanteen rauhoittamiseen riittää nettipoliisin hoksauttaminen asiasta, mutta toiset tapaukset vaativat pitkääkin pyörittelyä.
Oulun poliisissa nettipoliisia toimiva vanhempi konstaapeli Lauri Nikula mainitsee yhdeksi työlääksi ilmiöksi niin sanotut julkiset reklamaatiot. Ne ovat tapauksia, joissa asiakas valittaa saamastaan palvelusta julkisesti somessa.
Yleensä asiakas kokee, että hänen reklamaatioonsa on vastattu huonosti tai ei lainkaan.
– Siinä vaiheessa asiakas kokee olevansa oikeutettu kertomaan asiasta julkisesti. Asia paisuu kuin pullataikina ja aiheuttaa yhteydenottoja monesta suunnasta, Nikula kuvailee.
Yhteydenottoja ei tule pelkästään valittajalta ja palveluntarjoajalta vaan myös "todistajilta" puolin ja toisin. Toiset kokevat, että julkisesti annettu kritiikki on kohtuutonta ja toiset ovat reklamoijan kanssa samaa mieltä.
Nettipoliisin rooli on ensisijaisesti rauhoitella osapuolia.
– Jos siellä rikotaan selkeästi lakia niin sitten tietenkin ohjaan tekemään rikosilmoituksen, Nikula sanoo.
Suljetuissa ryhmissä valtava yleisö
Nettipoliisi vierailee yhä enemmän myös suljetuissa Facebook-ryhmissä, joissa keskusteluihin saattaa osallistua kymmeniätuhansia ihmisiä.
Nikula on selvitellyt muun muassa tapausta, jossa yli 50 000 jäsenen ryhmässä jaettiin oman seurustelukumppanin kuva ja kyseltiin onko muilla ryhmän jäsenillä hänestä seksikokemuksia.
– Keskustelut, joita voitaisiin käydä ehkä kaveripiirin saunailloissa, käydään nyt 50 000 ihmisen ryhmässä. Se on iso yleisö, ja sen vaikutus voi olla julman iso, Nikula sanoo.
Nikulan mukaan ryhmissä vastaavanlaista toimintaa kohdistuu myös julkisuuden henkilöihin.
Suuret suljetut Facebook-ryhmät saattavat pyytää nettipoliisin jäseneksi, jotta keskustelu pysyisi aisoissa. Nikulan mukaan poliisin resurssit eivät kuitenkaan riitä valvomaan ryhmien julkaisuja aktiivisesti. Nettipoliisi tulee hätiin silloin, kun johonkin asiaan pyydetään kiinnittämään huomiota.
Nikula kehottaa huomioimaan, että ryhmien jäsenmäärät vastaavat helposti monien lehtien lukijamääriä.
– Julkaistessasi tai kommentoidessasi usean kymmenentuhannen hengen Facebook-ryhmässä toimit ikään kuin lehden päätoimittajana, vaikka ryhmä olisikin suljettu. Mieti olisitko valmis julkaisemaan kirjoituksesi lehdessä, Nikula neuvoo.
Eläinrääkkäystä ja aikuisten riitoja
Viime aikoina nettipoliisi on saanut runsaasti yhteydenottoja myös eläinvideoista.
– Tulee ilmoituksia, joissa kysellään onko jokin somessa jaettu video eläinrääkkäystä. Minä en lähde sitä tutkintaa tekemään vaan ohjaan asian tutkijalle, joka saa linjata miten asian kanssa edetään, Nikula kertoo.
Yksi yleisimmistä nettipoliisin saamista yhteydenotoista on edelleen aikuisten välinen riitely, jossa sosiaalisen median kautta levitetään toisesta asioita, olivatpa ne totta tai ei.
– Kun kaikki muut keinot on käytetty, niin koetetaan sosiaalisen median seinän kautta saada toinen provosoitumaan, Nikula sanoo.
Nettipoliisi pyrkii ratkaisemaan eteen tulevia tilanteita ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin.
Usein sosiaalisen median kautta rikosilmoituksiin asti menevät tapaukset ovat rikosnimikkeiltään kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia.
