Eduskunnasta
Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistuksen lainsäädännöstä on jo eduskunnan käsiteltävänä. Siispä ei ole vaihtoehto sanoa, että ei esitys eikä mikään, tai että sanotaan ”perutaan uudistus”. Se ei terveydenhoitoamme edistä. Toki tehtävää vielä ison uudistuksen äärellä on.
Opiskelijoiden terveydenhuollon uudistusta on nimetty (SYL) korkeakouluopiskelijoiden omaksi sote-uudistukseksi. Siihen avautui nyt mahdollisuus tehdä se osana sote-maakuntauudistusta. Tarkasteltavaksi kun tuli myös ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön rooli palvelujen tuottajana samoin kuin korkeakouluissa opiskelevien valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. YTHS -palvelut laajenevat nyt ammattikorkeakouluissa opiskeleville.
Tämä on ollut opiskelijajärjestön pitkäaikainen tavoite ja nyt se toteutuu. Toki tehtävää edunvalvonnassa vielä jää. Toissa hallituskaudella toteutettiin kokeilu korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palveluiden laajentamisesta. Kokeilu on toki jo loppunut, mutta sen loppupäätelmänä todettiin YTHS:n soveltuvan amk-opiskelijoille. Kokeilujen kautta edettiin Kainuussakin maakuntahallintoon.
Hallitus antaa kohta lakiesityksen eduskunnalle. Tällöin muuttuu opiskelijan käytännön elämässä vähän. Pakko ei ole käyttää YTHS -palveluja, mutta se mahdollisuus on. Tässä on kuunneltu nimenomaan opiskelijoita ja heidän kokemuksiaan palveluista. Hyvää ja toimivaa on kannatettavaa jatkaa. Toiminta jatkuu siis valtakunnallisena ja sitä ohjaa terveydenhuoltolaki. Järjestäjätahona toimii Kela.
Pian uudistetaan myös terveydenhuollon niin sanottu monikanavarahoitus. Se on suuri uudistus sekin ja tehdään huolella. Monikanavarahoituksessa on kyse siitä, että nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Tärkeimpiä terveyspalvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, Kela, työnantajat, palkansaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt.
Sosiaalipalveluja rahoittavat pääosin kunnat, valtio ja asiakkaat itse. Rahat palveluihin kerätään verotuloina, pakollisina ja vapaaehtoisina vakuutusmaksuina, työnantajamaksuina sekä palveluiden käytöstä perittävinä asiakasmaksuina.
Rahoituksen nykymalli on johtanut kansalaisten ja palvelujen saatavuuden eriarvoistumiseen. Päätöksenteko voi olla hajanaista, eivätkä palvelut aina ole tehokkaasti ja vaikuttavasti järjestettyjä. Uudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Maakunnat saavat rahoituksen valtiolta ja samalla rahoitusta yksinkertaistetaan. Tämä uudistus tulee parantamaan ihmisten mahdollisuuksia saada tasa-arvoisesti palveluja
Hyvää kevättä lukijoille!
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeri ja kansanedustaja (sin.) Muhokselta.