Pääkirjoitus

Pie­nem­män pahan tie

Suomi ei heitä rahaa talousvaikeuksissa olevien maiden pohjattomaan kaivoon, vaan apu on pääasiassa lainaa ja takauksia, jotka odotetaan saatavan takaisin.

Suomi on ehditty leimata muissa euromaissa Euroopan häirikkömaaksi, kun hallitus on asettanut tiukkoja ehtoja sille, millä periaatteilla ollaan valmiita tukemaan talousvaikeuksiin ajautuneita Euroopan maita.

Missä määrin on Suomen rutistuksen ansiota, mutta joka tapauksessa EU huippukokous päätti rakentaa kriisirahoitusjärjestelmästä ennakoitua heikomman.

Pysyvä vakausrahasto aloittaa vuonna 2013 mutta ei täydellä teholla. Sen pääomaa, josta Suomen osuus on 1,4 miljardia euroa, kartutetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden kuluessa.

Euroopan huippujohtajien tapaamisessa päähuomion varasti Portugal, joka toimillaan paljasti, etteivät euroalueen valtioiden talousongelmat ole suinkaan pois päiväjärjestyksestä.

Suomen hallitukselle sopii hyvin se, ettei Portugali ole vielä antautunut anomaan apua muilta euromailta. Ja vaikka se vielä ennen Suomen eduskuntavaaleja näin tekisikin, Suomen tähänastiset takaukset väliaikaiselle vakuusrahastolle riittävät Portugalin tukemiseen.

Suomessa käydään kiivasta kädenvääntöä siitä, ollaanko takauksia valmiita lisäämään. Tämä on lyönyt varjonsa vaalikampanjaan ja tehnyt hallituksen varovaiseksi.

Tosin kuin kotoisessa vaalikeskustelussa on annettu ymmärtää, Suomi ei ole antanut euroakaan avustusta kriisimaille Kreikalle ja Irlannille. Riihikuivaa rahaa ei ole tarkoituskaan jakaa, vaan tuki annetaan lainoina tai takauksina, jotka odotetaan saatavan takaisin, kunhan kriisimaiden talous kohenee.

Mailta itseltään vaaditaan tiukkaa talouskuria. Niin kuin on nähty talouden tiukentaminen aiheuttaa kansalaisissa suuttumusta. Helpolla näiden maiden johtajat eivät tule pääsemään siksi suuria leikkauksia valtiotalouteen ne joutuvat tekemään.

Paljon keskustelua herättää se, miksi tukioperaatioihin on suostuttu. Perussyy on siinä, ettei Suomenkaan edun mukaista ole, että jotkut Euroopan maat ajautuvat ylivoimaisiin vaikeuksiin.

Parin kolmen vuoden takainen finanssikriisi söi ulkomaankaupan hiipumisen vuoksi Suomelta nelisenkymmentä miljardia euroa. Muutamien miljardien takaukset ovat kohtuullinen henkivakuutus sille, että ajauduttaisiin uudelleen samantapaiseen vakavaan kriisiin. Näin voisi käydä, jos Kreikkaa ja Irlantia seuraisi Portugali, ja tämän loiskeissa vielä Espanjakin syöksyisi syvyyksiin.

Espanjan ajautuminen syvään kriisiin ei ole tämänhetkisten arvioiden mukaan todennäköistä, joskin mahdollista. Siinä tapauksessa, että Espanjaa joudutaan auttamaan, tarvinnee myös Suomen kasvattaa takauksiaan väliaikaiselle vakausrahastolle.

Suomi on noudattanut EU-pöydissä nyt poikkeuksellisen tiukkaa linjaa. Tähän on ollut varaa, koska Suomen oma talous on kohtuullisessa kunnossa.

Juuri se, että Suomi selvisi 1990-luvun lamasta kotikonstein, antaa uskoa siihen, että muutkin maat voivat pelastua rajusta kriisistä. Tahtoa se vain vaatii paljon.