Perjantaina Oulun yliopistoon kokoontui runsain joukoin niin tutkimus- ja oppilaitosten kuin huipputeknologiayritysten edustajia pohtimaan mikro- ja nanoteknologian hyödyntämistä Pohjois-Suomessa.
Paikalla oli myös Tekesin teknologia-asiantuntija Markku Lämsä, joka valotti valmisteilla olevaa Tekesin nanoteknologiaohjelmaa.
"Tulevaisuuden markkinanäkymät vaihtelevat eri arvioijien mukaan 500 miljardista 2 000 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuoteen 2015 mennessä", Lämsä laskeskelee."Tämä on kehitystä, jossa Suomen täytyy olla mukana."
Tekesin nanoteknologiaohjelman tavoitteena valmisteluvaiheessa on auttaa uuden yritystoiminnan syntymistä sekä teknologian siirtymistä olemassa olevien yritysten käyttöön. Konkreettisia tavoitteita on esimerkiksi nanoteknologiaa hyödyntävien yritysten määrän kasvattaminen nykyisestä kuudestakymmenestä noin 200 yritykseen vuoteen 2010 mennessä.
"Nanoteknologiaohjelman volyymi on tällä hetkellä noin 40 miljoonaa euroa", Lämsä sanoo. Ohjelman volyymi on hieman alle Tekesin keskiarvon, joka on noin 45 miljoonaa euroa, mutta Lämsän mielestä nyt näyttää siltä, että sijoitukset ja tavoitteet ovat realistisessa suhteessa.
"Jos päätetään, että nanoteknologia on keskeinen strateginen valinta niin siihen kyllä satsataan, ja nyt näyttää käyvän niin yhtä lailla Suomessa kuin muuallakin", Lämsä arvelee.
Oulussa mikro- ja nanoteknologian tutkimusmahdollisuudet paranevat merkittävästi, kun yliopiston laajennuksen yhteydessä Linnanmaalle valmistuu puhdastilat sisältävä mikro- ja nanoteknologiakeskus vuoden 2005 alussa. Uusi BioOULU-hanke esimerkiksi pyrkii yhdistämään mikro- ja nanoteknologiaa biotekniikkaan, optiikkaan ja mittaustekniikkaan.
"Oulussa rakennetaan nyt tiivistä yhteistyöympäristöä, jotta saataisiin tulevaisuudessa rakennettua tuotteita kehitettävien teknologioiden pohjalta", sanoo Harri Kopola VTT:stä.
Lämsä ja Kopola olivat yhtä mieltä siitä, että menestys vaatii aktiivista osallistumista alan toimijoilta. Lämsä mainitsee esimerkkinä Suomessa esintyvää ulkomaalaisen rahoituksen pelon, joka on monesti aiheetonta. Jos osaaminen on täällä ylivoimaista, se säilyy kyllä Suomessa, Lämsä sanoo. Lisäksi tällä alalla verkottuminen on ehdottoman tärkeää, Tekesinkin ohjelmassa on erityisiä kansainvälistymisvaatimuksia.
"Oulun yliopistossa on aloja, joilla ollaan liian passiivisia", Lämsä sanoo. "Verkottuneet alat ovat vahvoilla rahoituskilpailussa, ja monesti ne riippuvat yhden ihmisen, viime kädessä professorin omista kontakteista."