"Pienimpien kansaneläkkeiden korottamisesta on löydettävä poliittinen yhteisymmärrys. Asiaa ei voida enää lykätä ja odottaa, että aika hoitaa ongelman", sanoo peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hän vaatii, että eläkeläisten on päästävä pois köyhyysrajan alta.
Nyt pienimmät eläkkeet ovat 400-500 euroa. Tällä summalla maassa sinnittelee noin 80 000 kansaneläkeläistä. Lisäksi vähimmäiseläkkeellä on 10 000 nuorena sairastunutta, ilman merkittävää työhistoriaa olevaa alle 30-vuotiasta.
"Jokainen tietää, ettei tällä oikein pärjää, ei ainakaan ilman muita tukia. Toimeentulotuen asiakkaistakin jo 10 prosenttia on eläkeläisiä. Eihän siinä ole mitään järkeä, että palvelutalossa asuvakin joutuu hakemaan toimeentulotukea", Hyssälä toteaa.
Vaalilupaukset
600-700 euroa
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on erittäin tyytyväinen siitä, että kaikki lupaavat nyt satsata eläkeläisiin ja vanhustenhuoltoon. "Asian hoitaminen vaatii myös uutta ajattelua", hän korostaa.
Hyssälän esitys on lähellä vihreiden Osmo Soininvaaran kauppaamaa 600 euron perustulomallia. Jos siihen ynnätään mukaan asutustuki, ollaan noin 700 eurossa. Nyt myös sosialidemokraatit tavoittelevat 600 euron kansaneläkettä.
"Soininvaara kulkee kuitenkin ihan terveen kirjoissa, kun hän on tätä ehdottanut. Minä olen saanut kaiken syyn niskaani. Mutta jo Iin yhteiskoulun latinantunnilla opin, että mikä sopii Jupiterille ei sovi Härälle."
Vaikka peruspalveluministeri on saanut runsaasti lunta tupaan viime vaalien alla tekemästä esityksestään nostaa kansaneläkkeitä 300 eurolla, Hyssälä ei hätkähdä rökityksestä. Hän ei myöskään peräänny korotusvaatimuksesta.
"Maassa on 1,3 miljoonaa eläkeläistä. Miksi olisin luvannut kaikille 300 euroa kuussa lisää, kun osa heistä on erittäin hyvin toimeentulevia. En ole koskaan luvannut sitä. Olen sanonut, että tavoitteeksi pitää asettaa vähimmäiseläkkeellä olevan aseman parantaminen. Siitä tässä nytkin on kyse", Hyssälä painottaa.
Korjauksen nimi
on sivuseikka
Hyssälän mukaan hänelle on sama puhutaanko perustulosta, takuueläkkeestä tai mistä tahansa nimestä, kunhan asia hoidetaan.
"Eläkeläisten saamia tukia pitää miettiä uudelleen ja samalla tulee byrokratiaa vähennettyä, senkin pyörittäminen maksaa. Tarvitaan iso perusturvaremontti Kelan pääjohtajan Jorma Huuhtasen esittämän mallin mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudesta. On muitakin lisäavun tarpeessa olevia köyhiä ryhmiä kuin minimieläkkeellä olevat", Hyssälä sanoo.
Hän huomauttaa, että suuret ikäluokat pääsevät pitkän työuran jälkeen pääsääntöisesti hyvälle eläkkeelle. Akuutti ongelma koskee jo peruseläkkeellä olevia. "He ovat nyt tuen tarpeessa."
Eläkkeiden tasokorotuksilla ei ole onnistuttu pääsemään siihen, mihin pitäisi, Hyssälä myöntää. Kuluneella vaalikaudella minimieläkkeet ovat nousseet yhteensä 12 euroa.
Päävastuu on
kuntien harteilla
Tällä vaalikaudella on Hyssälän mukaan on jo tehty paljon ja saatu lisää hankerahoja vanhustenhuoltoon.
Yksi iso ongelma on se, että rahat menevät kuntien pohjakassaan. Niitä ei ole korvamerkitty.
Hyssälä painottaa kuntien vastuuta vanhushuollon parantamisessa. "Ministeri ei pysty kuntia määräämään ja sanomaan, mitä pitää tehdä. Meillä on vain informaatio-ohjaus. Kunnanvaltuustot ovat avainasemassa. On erittäin tärkeää, että kunnissa noudatettaisiin hoidon laatusuosituksia."
Parhaillaan laatusuosituksia uusitaan. "Ne pitää saada voimaan ensi vaalikaudella."
Toinen tulppa nopeassa vanhushuollon remontissa on kehysbudjetointi.
"Kaikki annetut kehykset on käytetty. On ollut hyvin vaikea saada mitään lisää. Budjetistani leikattiin kuntapalveluihin menevää rahaa 50 miljoonaa euroa. Nyt kuitenkin tuntuu valtiovarainministeriössä rahaa olevan lisää palveluihin. Olisi sillä leikkausrahallakin jo moni asia saatu kuntoon."