Kolumni

Pien-Ou­lu

Oulussa on jo jonkin aikaa puuhattu niin sanottua Suur-Oulua, johon kuuluisi kaupungin lisäksi 12 naapurikuntaa.

Oulussa on jo jonkin aikaa puuhattu niin sanottua Suur-Oulua, johon kuuluisi kaupungin lisäksi 12 naapurikuntaa.

Jos hanke on oikeansuuntainen, se on riittämätön. Kolmentoista kunnan plänttiä täällä Perämeren perukoilla on jotenkin turhan komiahenkistä sanoa Suur-Ouluksi. Sellainen nimitys on paikallaan vasta sitten, kun mukaan saadaan edes puoli Suomea, tai mieluummin koko maa Kehä kolmosta myöten. Eikä oikeastaan sittenkään, koska viidestä miljoonasta asukkaasta tuskin saadaan kokoon yhtä ainoata suurkaupunkia. Eihän puhuta Suur-Pietaristakaan, vaikka sen perusti Pietari Suuri, ja kaupungissa on asukkaita yhtä paljon kuin Suomessa.

Siis jos lähikunnat liitetään Ouluun, tuloksena syntyy korkeintaan Keskikokois-Oulu, eli jotakuinkin nollaratkaisu.

Tässä tilanteessa olisikin paras muuttaa suuntaa kokonaan: ruvetaan perustamaan Pien-Ouluja. Niitä saadaan nykyisen kokoisestakin kaupungista kymmenittäin. Lähtökohtana voidaan käyttää vaikka nykyisiä kaupunginosia. Pohjoisessa olisivat Pateniemen pitäjä, Toppilan ja Tuiran kunnat ja muut, etelässä kohoaisivat muun muassa Kaukovainion ja Kaakkurin kirkonkylät.

Koko kuntauudistuksen tarkoituksena lienee rahojen säästäminen ja asukkaiden entistä parempi palveleminen. Pienet täsmäkunnat varmaankin täyttäisivät nämä tehtävät. Jokainen pikkukunta voisi erikoistua omalle alalleen ja myydä palvelujaan muille. Jo nykyisin monet kunnalliset palvelut on ulkoistettu, ja eikö olisi moraalisesti suotavaa, jos ne ulkoistetaan mieluummin toiselle kunnalle kuin yksityisille rohmuille. Edes jossakin riittäisi vielä kuntatöitä.

Pien-Oulussa esimerkiksi terveydenhoito voitaisiin luontevasti keskittää Kontinkankaan kunnalle, voimatalous Merikosken pitäjälle, koulutoimi Pokkitörmälle ja järjestyksenpito Korttikaaren autonomiselle alueelle. Näissä töissä riittäisi kunkin pikkukunnan asujaimistolle yllin kyllin töitä, ja verotuloja tulisi kuin suokuokalla. Niillä sitten ostettaisiin muita palveluja naapuripitäjistä.

Ajatellaanpa myös vaikka Kiikelin kirkonkylää asukkaiden kannalta. Siellä olisivat kotikunnan palvelut aina käden ulottuvilla, suurin osa jopa saman katon alla. Kunnantoimistoon pääsisi kätevästi hissillä hakemaan rakennuslupaa, kiinteistöverot voisi maksaa autohallissa ja kunnalliskoti olisi kolmannessa kerroksessa. Kaiken lisäksi Ouluseutu saisi Kiikelistä oman kultahammasrannikkonsa, vähän samaan tapaan kuin Kauniaisten kaupunki pääkaupunkiseudulla. Sinne ajettaisiin bemarilla ja äänestettäisiin Sauli Niinistöä.

Totta kai pienajattelua voi ulottaa Oulun kaupunkia laajemmallekin, sillä tilaahan näillä lakeuksilla riittää, vaikkei väkeä olekaan suurkaupungiksi asti. Esimerkiksi Pudasjärvellä olisi yksinomaan eduksi, jos yksi maailman laajimmista kaupungeista jaettaisiin pikkukuntiin - tai vaikka pikkukaupunkeihin. Olisihan ihmisten aika mellevää asua Pärjänsuon, Hetekylän tai Jaurakkajärven kaupungeissa, eivätkä palvelutkaan enää olisi kaukana Pudasjärvi Cityssä.