Pi­dä­tel­tyä hur­jas­te­lua

Teddy Rok Seven on kunnianhimoinen projekti. Seitsemän soittajaa yhdessä on aina musiikillinen haaste. Yhtye onnistui isosta koostaan huolimatta kuulostamaan ohimennen elastiselta, rennolta ja tosi taidokkaalta kokoonpanolta. Suuri kiitos tästä lankeaa Teppo Mäkyselle, tuolle notkealle näädälle, joka rumpupatteristonsa takana sutii ja tunnelmoi draivilla, mutta ei iske piiskalla.

Teddy Rok Seven on kunnianhimoinen projekti. Seitsemän soittajaa yhdessä on aina musiikillinen haaste.

Yhtye onnistui isosta koostaan huolimatta kuulostamaan ohimennen elastiselta, rennolta ja tosi taidokkaalta kokoonpanolta.

Suuri kiitos tästä lankeaa Teppo Mäkyselle, tuolle notkealle näädälle, joka rumpupatteristonsa takana sutii ja tunnelmoi draivilla, mutta ei iske piiskalla. Huumori kukki niin lavaesiintymisessä kuin välikommentoinnissakin.

"Tää mikki haisee niin pahalle, että ei voi puhua enempää, parempi jatkaa soittamista."

Ja soittohan rullasi. Jazzista oli puhdasverisesti kyse. Määritelmiä voisi latoa enemmänkin: groovejazz, soulpop, bossanova-afroa funky beatia silattuna James Brownilla, vaikkapa. Kaiken pohjana oli rytmi ja non stop groove.

Päällimmäiseksi jäi tunne erittäin hioutuneesta rytmikoneistosta, joka rullasi vaivattomasti maastossa kuin maastossa. Kokonaissointi oli pehmeän lavea ja tunnelmoiva, jopa intiimi. Tekninen taitavuus oli fakta ja siksi jäikin pikku hiljaa odottelemaan rankempaa irtiottoa ja musiikillista räjähdystä.

Siinä menikin aikaa odotellessa. Homma oli niin hyvin kontrollissa, että vasta hissukseen päästiin rankemman vedättelyn ja sooloilun pariin.

Siinä missä ykkösluokan flyygelitorvisti Jukka Eskola päästeli teknistä eleganssia ja dynamiikkaa valloilleen, alkoi Timo Lassy muokata ympyrään kulmia ja säröjä.

Seuraa teki myöhemmin Mikko Innanen baritonisaksofonillaan. Sen sijaan bassohirmu Timo Hirvonen ja kosketinsoittaja Ville Riippa pidättelivät hevosiaan turhan takia.

Olisivat antaneet palaa, kun kerta rahkeissa olisi ollut tulivoimaa kuin Stalinin uruissa. Teppo Mäkynen taas oli perkussionisti Abdissa Assefan kanssa sopivassa symbioosissa.

Pienestä pidättelystä huolimatta Teddy Rok Seven oli osoitus siitä, missä tänä päivänä mennään suomalaisessa nuoren polven jazzkentässä. Lujaa, ammattitaidolla ja korkealla.

On kuljettu pitkä matka esi-isistä tähän päivään, mutta groove on aina ollut siellä jossain. Kuunnelkaa vaikka Jukka Linkolan Protofunk 26 vuoden takaa taustoiksi.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä