Leppoisa siiman uittaminen laiturinnokassa voi saada ikävän käänteen, jos siiman nokassa uiva koukku takertuu kalan sijasta omaan nahkaan. Koukun päässä oleva väkänen jumittaa pyyntivälineen ihmiseen yhtä lujasti kuin kalaan, joten vetämällä siitä on turha yrittää hankkiutua eroon, mikäli terä on uponnut väkästä myöten.
Yleislääkäri Tarja Anttila Oulun seudun yhteispäivystyksestä neuvoo, että yleensä ongenkoukkuun takertuneen on viisainta hakeutua lääkärin autettavaksi. Lääkäri jatkaa koukun matkaa ihon sisässä niin pitkälle, että koukun päässä oleva väkänen saadaan työnnettyä ihosta ulos asti. Tämän jälkeen väkänen leikataan irti koukusta ja vasta sen jälkeen koukun vetäminen pois tuloreittiä myöten onnistuu.
"Jos tämän tekee itse, on syytä tarkkailla haavakohtaa tulehduksen varalta ja mielellään puhdistaa haava antiseptisellä aineella."
Koukun katkaisemiseen tarvitaan sivuleikkurit tai muu vastaava metalliin pureva työkalu, jolla vielä ihossa kiinni oleva koukku saadaan riuhtomatta ja nitkuttelematta poikki.
Anttilan mukaan ongenkoukun tekemiin haavoihin joudutaan laittamaan tikkejä äärimmäisen harvoin, tavallisesti haava on pieni ja paranee itsestään. Jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo on koukkuepisodin jälkeen hyvä tarkistaa, ja tarvittaessa uusia rokotus. Yleisohje haavojen hoidossa on, että rokotustehoste pitäisi ottaa viimeistään vuorokauden kuluessa tapaturmasta.
Jäykkäkouritusrokotus on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan. Ainakin ennen pitempää kalareissua on hyvä päivittää rokotuksensa ja jopa lisätä kalastuspakkiin leikkurit, joilla koukun tai vieheen saa poikki, sekä desinfiointiainetta.
"Yleisimpiä paikkoja, mistä koukkuja joudutaan poistamaan, ovat kädet, jalat ja posket, eli sellaiset paikat joita kalamiehen vaatteet eivät suojaa. Toisinaan koukku voi olla peräisin myös kaverin kalavehkeistä", yleislääkäri Tarja Anttila kertoo.
Peittävät vaatteet ja lierihattu suojaavat kalastajaa siis muultakin kuin auringolta ja hyttysiltä.