Pablo Picasso piti itsestäänselvyytenä, että häntä pidettiin suurena taiteilijana jo elinaikanaan. Hänen viimeiseksi jäänyt vaimonsa Jacqueline Roque jopa suuteli hänen kättään ja kutsui häntä "jumalakseni".
Keskiviikkona juhlitaan Picasson (1881--1973) syntymän 125-vuotisjuhlaa. Monet niistä tuhansista näyttelyvieraista, jotka jonottavat juhlanäyttelyihin Espanjassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa, Itävallassa ja Saksassa, eivät välttämättä kuitenkaan muista, että taiteilijan työt herättivät skandaaleja Picasson elinaikana.
Kiistämätöntä kuitenkin on se, että Malagassa Etelä-Espanjassa syntynyt Picasso mullisti taiteen kubismin tyylisuunnan isänä. Picasson lahjakkuus piirtäjänä kävi ilmi jo hänen lapsuudessaan. Varsinaiset taideopinnot hän aloitti 14-vuotiaana Barcelonassa ja Madridin taideakatemiaan Picasso hyväksyttiin 1897 vain 16-vuotiaana.
Kymmenen vuotta myöhemmin, 1907, hän maalasi Pariisissa taulun Les Demoiselles d´´Avignon (Avignonin naiset), josta tuli kubismin kehityksen kulmakiviä.
Picassolle elämä oli loppumaton lähde maalausten aiheeseen: kankaalle päätyivät niin naiset, harlekiinit, minotaurukset, härkätaistelijat, eläimet kuin lapsetkin. Picasson laaja tuotanto käsittää noin 1 900 maalausta, 3 200 keramiikkaesinettä, 7 000 piirustusta, 1 200 veistosta ja 30 000 grafiikkatyötä.
Häikäilemätön egoisti
-- Olevien sielut eivät kiinnosta häntä paljon, amerikkalaiskirjailija ja aikalainen Gertrude Stein on sanonut.
Picasso pysytteli etäisenä malleistaan ja piti heidät tiukassa kurissa. Hän oli kiinnostuneempi heistä ulkoisen kubistisesti kuin psyykkiseltä pohjalta. Sama päti hänen kahteen vaimoonsa, useisiin rakastajattariin ja neljään lapseensa.
Picasson rakastajattaren, Francoise Gilotin sekä hänen veljentyttärensä Marinan kirjoittamat kirjat paljastavat karun kuvan taiteilijan egoismista ja tunteettomasta suhtautumisesta läheisiinsä.
Taiteelle Picasson merkitys oli kuitenkin valtava. Vielä hetkeä ennen kuolemaansa Picasso, 92, maalasi eroottisia kuvia kuin taistellen raivoisasti aikaa vastaan.