Lakiuudistus tasavertaistaa avoparien mahdollisuutta yhteiseen nimeen. Yhdistelmäsukunimen saa ottaa kuka tahansa, avioituville se muuttuu pelkäksi ilmoitusasiaksi.
Etu- ja sukunimeä koskevan lainsäädäntö uudistuu ensi vuoden alusta. Muutos tuo nimiin enemmän valinnanvapautta ja kansainvälisyyttä.
Vuoden alusta lähtien lapsella on mahdollisuus saada molempien vanhempiensa sukunimi. Tämä onnistuu, vaikka vanhemmilla olisi eri sukunimet.
Myös puolisot voivat ottaa sukunimiyhdistelmän toistensa nimistä. Nykyisin tämä on ollut sallittua vain toiselle, eikä samaa sukunimiyhdistelmää ole voinut antaa lapselle.
– Jatkossa henkilö voi ottaa yhdistelmäsukunimen kaikista sukunimistä, joihin hänellä on oikeus. Oman sukunimensä perään voi lisätä vaikka lempi-isoäitinsä tyttönimen, kuvailee lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä.
Yhdistelmäsukunimi on mahdollista muodostaa myös kokonaan uusista sukunimistä.
Viranomaisjärjestelmän toiminnan kannalta sukunimien määrää yhdistelmänimissä on kuitenkin rajoitettu kahteen.
– Lakiuudistuksen isoin muutos on nimenomaan sukunimikäytäntöihin liittyvät väljennykset.
– Ideana on, että koska henkilö pystytään yksilöimään tarkasti henkilötunnuksen perusteella, nimikontrollia voidaan höllätä.
Ensi vuoden alusta yhteinen sukunimi ei edellytä avioliittoa. Myös avoliitossa elävillä on oikeus saada yhteisestä hakemuksesta yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä.
Ehtona tälle on, että puolisot ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.
Neljä etunimeä
Myös etunimeä koskeva sääntely muuttuu väljemmäksi. Etunimiä voi jatkossa ottaa kolmen sijaan neljä. Etunimien ei edellytä olevan enää kotimaisen nimikäytännön mukaisia, vaan uuden nimen sopivuutta arvioidaan muihin Suomessa käytössä oleviin nimiin.
– Kotimainen nimikäytäntö tarkoittaa suomalaisia, ruotsalaisia, saamelaisia ja romaninimiä. Jatkossa supisuomalaiselle lapselle on mahdollista antaa esimerkiksi englanninkielinen etunimi, jos se on yleisessä käytössä Suomessa, Silvola selvittää.
Silvolan mukaan keskeiseen asemaan nousee väestötietojärjestelmä, jonne kirjatuista nimistä yleisö saa tietoa Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän nimipalvelun kautta
– Nimipalvelun kautta voi katsoa, mitä etu- ja sukunimiä on käytössä Suomessa.
Jatkossa yhdistelmäsukunimen ja yleisesti käytössä olevien etunimien käyttöönotto hoituu ilmoitusasiana sähköisesti. Maistraatit ottavat nimiasioiden sähköisen käsittelyjärjestelmän käyttöön porrastetusti vuoden 2019 aikana.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että nimiä koskevat ilmoitus- ja hakemusasiat tehdään siirtymäkauden jälkeen netissä. Järjestelmä hoitaa yksinkertaisten nimiasioiden käsittelyn automaattisesti, ja ainoastaan harkintaa vaativat ratkaisut kulkevat virkamiesten kautta.
Tällä pyritään helpottamaan kansalaisten arkea ja lyhentämään käsittelyaikoja.
– Järjestelmä hyödyntää väestötiejärjestelmää ja vertaa ilmoitettuja nimiä sieltä löytyviin tietoihin.
Mutta onko riskinä, että automatisoitu järjestelmä hyväksyy esimerkiksi maahanmuuton myötä rekisteriin kirjattuja nimiä, jotka kuulostavat suomenkielisen korviin älyttömiltä.
– Kyllä tällainen riski on havaittu, Silvola myöntää.
Väliviivat vapaaehtoisia
Nimilainsäädäntöä koskeva uudistus tuo muitakin muutoksia etu- ja sukunimikäytäntöihin. Jatkossa yhdistelmäsukunimien välistä voi jättää halutessaan yhdysmerkin pois, mikä tapa on käytössä monissa muissa valtioissa.
Tuominen-Virtanen -nimen voi siis kirjoittaa Tuominen Virtaseksi.
Jatkossa etunimestä koituvaa haittaa arvioidaan eri tavoilla lasten ja täysi-ikäisten kohdalla. Nimiasioissa henkilö katsotaan kelpoiseksi käyttämään itsenäistä päätösvaltaa 15-vuotiaana.
– Haitalla tarkoitetaan esimerkiksi nimiä, joilla on useampia merkityksiä.
Oikeusministeriön mukaan uudistuksen taustalla ovat muun muassa perherakenteiden muutokset, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu, perheiden kansainvälistyminen sekä pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon.