Lukijalta
Mielipide

Pian joka neljäs suomalainen on ikäihminen, tästä huolimatta asenteet ikäihmisiä kohtaan näyttävät vain koventuvan

Ihmisten välistä tasavertaisuutta edistävä asenteiden muokkaus on ikäihmisten hyvinvointia kohottavan politiikan yksi aivan tärkeimmistä tehtävistä.

Pian joka neljäs suomalainen on ikäihminen. Tästä huolimatta asenteet ikäihmisiä kohtaan näyttävät vain koventuvan.

Ihmisten välistä tasavertaisuutta edistävä asenteiden muokkaus on ikäihmisten hyvinvointia kohottavan politiikan yksi aivan tärkeimmistä tehtävistä. Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänestä ei samalla hetkellä napsahda erityistä turvaa ja huolenpitoa tarvitseva, saati hoidokki.

Vanhusväestö on nettoveronmaksaja. Me työllistämme kymmeniä tuhansia ihmisiä. Joka päivä 200 bussia matkaa maanteillämme kuljettaen eläkeläisiä kulttuuri- ja matkakohteisiin. Joka toinen kunnanvaltuusto tulisi päätösvallattomaksi, mikäli kaikki 65 vuotta täyttäneet valtuutetut päättäisivät jättää valtuuston samanaikaisesti.

Ihmisten jäädessä eläkkeelle kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käyttö lisääntyy eräiden kyselyjen mukaan jopa kolmellakymmenellä prosentilla. Silti harvoin puhutaan ikäihmisten tarpeesta kulttuuriin. Tässäkin on tärkeää, että ikäihmisiä – eikä ihmisiä ylipäänsä – nähdä vain kuluttajina. On myös tuotettava kulttuuria ikäihmisten näkökulmasta ja ikäihmisten ehdoilla sekä tuettava ikäihmisten omaehtoista kulttuuritoimintaa.

Tärkeää on myös varmistaa ikäihmisille tasavertaiset mahdollisuudet liikuntaharrastuksiin. Asenteista, joiden mukaan puistoihin pitää laittaa enemmän penkkejä väsähtäneiden vanhusten istua, tulee päästä asenteeseen: enemmän liikuntamahdollisuuksia ja -lajeja ikäihmisille ja lisää liikunnanohjausta sekä lisää paikallisia vanhusten liikuntatapahtumia. Toivon joskus näkeväni leikkimieliset rollaattoriolympialaiset vaikkapa Oulussa tai Kempeleessä.

"Kun ihminen täyttää 65 vuotta, hänestä ei samalla hetkellä napsahda erityistä turvaa ja huolenpitoa tarvitseva, saati hoidokki."

Ympäristön suunnittelussa ikäihmisten tarpeet tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Tämä on haaste myös vanhusneuvostolle ja tulevien neuvostojen valitsijoille. Vanhusneuvostossa tulee olla maankäytön, ympäristön suunnittelun ja arkkitehtuurin osaamista, ei yksistään ikäihmisiä tai heidän hoitajiaan.

Ympäristön kaikinpuolisen suunnittelun merkitys kuntalaisten tarpeiden lähtökohdista tulee entistä tärkeämmäksi, koska muistisairaiden osuus asukkaista tulee kasvamaan.

Tuloerot ja yksinäisyys ovat suurimpia vanhuksia toisistaan erottavia tekijöitä. Suomessa mediaanieläke on 1 459 euroa kuukaudessa, siis huomattavasti pienempi kuin melko yleisesti käsitetään. Neljällä kymmenestä eläkeläisestä ansiot jäävät alle tuhannen euron kuukaudessa. Luvussa on tosin mukana kaikki eläkeläiset, mutta ei köyhyys nuoren ihmisenkään hyvinvointia kohenna. Köyhyys koskee erityisesti hyvinvointivaltiotamme rakentaneita iäkkäitä naisia.

Kuntatasolla emme voi eläkkeiden mataluudelle mitään, mutta palveluja hinnoiteltaessa vähävaraiset vanhukset tulee ottaa huomioon. Tällä hetkellä erilaiset palvelumaksut vievät vähävaraisilta eläkeläisiltä juuri sen tulo-osuuden, jonka voisi käyttää kulttuuri- ja liikuntamenoihin.

Joka kuudes ikäihminen on yksinäinen. Kuvaavaa on yksinäisyyden synnyttämä syvä umpikuja. Yksinäisyyden pienessä sosiaalisessa ja psykologisessa piirissä eläminen vie ajatuksilta vaihtoehdot tilanteen korjaamiseksi. Suuri osa yksinäisistä vanhuksista ei osaa kertoa, mikä heidän yksinäisyyttään voisi lieventää. Yksinäisyys on vakava ongelma, tiedetään, että se voi jopa tappaa. Yksinäisyys ja rahattomuus osuvat usein samoihin henkilöihin.

Olkaamme ylpeitä vanhusviisaudesta. Lapsilla ja nuorilla on kokemusta heidän ikäkaudestaan ja aikuisilla vuorostaan on kokemusta omasta ja aikaisemmista ikäkausistaan. Vain ikääntyneillä ihmisillä on kokemusta kaikista ihmisen ikäkausista.

Valto Salonperä

Kempele

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.