Kolmensadan miljoonan kilometrin päässä Maasta komeasti nimetty 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetta kiertää Aurinkoa. Komeettaa puolestaan kiertää Euroopan avaruusjärjestön ESAn luotain Rosetta, ja komeetan kyytiläisenä matkaa luotaimen Philae-laskeutuja.
Marraskuun puolessavälissä avaruusjärjestö menetti yhteyden laskeutujaan, joka oli epäonnisesti laskeutunut komeetan pinnalla olleeseen koloon. Sunnuntaina yhteys palautui jälleen, ja nyt lähetetyn tiedon perusteella luotain on valmiina työhön.
Tutkijat pääsevät vihdoin tekemään himoittuja mittauksia, ja ensimmäisenä mittausvuorossa on Suomen Ilmatieteen laitoksen toimittamat mittauslaitteet.
Suomalaistutkijat mukana analysoimassa
Tutkimusprofessori Minna Palmroth Ilmatieteen laitokselta kertoo, että ensimmäiset tutkimukset tehdään mahdollisimman pian. Suomalaistutkijat ovat mukana analysoimassa Philaen lähettämää tietoa.
Alkuperäisestä aikataulusta ollaan jäljessä jo useita kuukausia, sillä ensimmäisiä mittauksia piti tehdä maaliskuuhun asti. Tuolloin mittaukset olisi pitänyt lopettaa, kun aurinko olisi paahtanut komeetan ja Philaen pintaa liian kuumaksi.
– Onni onnettomuudessa on, että Philae joutui laskeutuessa koloon, mikä suojaa laskeutujaa Auringon paahteelta. Näin mittauksia voi tehdä, ja viimeisimmän tiedon mukaan siellä ovat akut täynnä, Palmroth kertoo.
Ilmatieteen laitos on toimittanut Philae-laskeutujaan PP-mittalaitteen sekä massamuistin. PP-mittalaite mittaa komeetan vesipitoisuutta. Laitteet on kiinnitetty laskeutujan jalkoihin, ja ne lähettävät Palmrothin mukaan sähköä yhdestä jalasta toiseen.
– Sähköä lähetetään yhdestä jalasta ja otetaan toisesta vastaan. Kun mitataan, miten paljon sähkö on vaimentunut ja minkä muotoinen sähkösignaali on, voidaan päätellä, miten paljon vettä on laskeutujan jalkojen välissä, Palmroth selittää.
– Se on yksi tärkeimmistä tiedoista, mitä tältä tehtävältä ylipäätään odotetaan, hän jatkaa.
Kesken jäänyt työ ei mennyt hukkaan
Viime syksyllä kesken jäänyt työ ei mennyt hukkaan, koska Ilmatieteen laitos ehti kalibroida mittaukset ennen Philae-laskeutujan vaipumista horrostilaan.
– Nyt, kun teemme uudestaan mittauksia, saamme toivottavasti paremmin selville, mitä marraskuun mittaukset tarkoittavat. Ne olivat aika moniselitteiset, Palmroth sanoo.
Työ aloitetaan lähipäivinä, Palmrothin mukaan mahdollisesti jo sunnuntaina. Sitten tarvitsee enää odottaa, että Philae-laskeutujan tieto matkaa pitkän matkan kotiplaneetalle.
Laskeutuja lähettää nimittäin tulokset ensin komeettaa kiertävälle Rosetta-luotaimelle, joka lähettää lopulta tiedon Maahan. Philae joutuu radiokatveeseen aina, kun se kiertää komeetan mukana pois Rosettan näkyvistä.
– Kyllä siinä kymmeniä minuutteja kuluu, ennen kuin tieto saadan tänne Maahan, Palmroth kertoo.