Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n sekä Metsähallituksen välisistä neuvotteluista huolimatta Pohjois-Suomen metsäsopu on vielä kaukana. Eniten kiistaa aiheuttavat Ylä-Lapin saamelaispaliskuntien käytössä olevat talvilaitumet, jotka eivät edes kuulu neuvottelujen piiriin.
Luontojärjestöjen joukosta sivuun jääneen Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen muistuttaa, että osapuolet ovat käsitelleet vasta viidenneksen sovitusta alueesta.
Mitään kokonaissopimusta ei ole olemassa, sillä neuvotteluprosessi on kesken.
"Esimerkiksi Lapin paliskunnalle elintärkeää Peurakairaa ei ole vielä käsitelty. Peurakairasta voi syntyä positiivinen lopputulos mutta voi olla syntymättäkin", hän sanoo.
Porttipahdan tekojärven pohjoispuolella Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Peurakaira on yksi suurimmista suojelemattomista vanhojen metsien alueista Suomessa. Se ei kuitenkaan ole ainoa, jonka kohtalosta Metsähallitus ja luontojärjestöt eivät vielä ole saaneet päätöstä.
"Myös Kemin-Sompion paliskunta Itä-Lapissa on pitkään ollut huolestunut omien laidunmaidensa tulevaisuudesta. Siellä on useita laidunalueita, joita varten Metsähallitus on jo tehnyt hakkuusuunnitelmat ja jotka se on torjunut niin sanotusta dialogiohjelmasta pois", Liimatainen sanoo.
Tärkeä laidunalue
Peurakaira on kooltaan noin 58 000 hehtaaria, josta valtaosa kuitenkin on suota ja tunturimaata. Valtion metsää Peurakairassa ja siihen liittyvässä Katramorostassa on noin 10 000 hehtaaria.
Peurakaira on Lapin paliskunnalle elintärkeä. Paliskunta on taistellut talvilaitumiensa puolesta jo pitkään. Vuonna 1998 alueen hakkuusuunnitelmia puitiin Lapin käräjäoikeudessa. Kahden vuoden kädenväännön jälkeen osapuolet pääsivät sopimukseen, jonka mukaan Metsähallitus jäädytti hakkuut neljäksi vuodeksi.
Sopimus päättyi kuluvan vuoden alussa, joten Peurakairassa on eletty vuosi sopimuksetonta tilaa. Metsähallituksella on kuitenkin Peurakairasta ekologiset suunnitelmat valmiina, joten paliskunta ja myös Greenpeace pelkäävät, että hakkuut jossakin vaiheessa sittenkin alkaisivat.
Metsähallituksen Itä-Lapin aluejohtaja Tapio Pouta kuitenkin rauhoittelee. "Meillä ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, jotka aiheuttaisivat Peurakairassa vastakkainasettelua. Olemme pystyneet elämään Lapin paliskunnan kanssa joustavasti jo viisi vuotta, eikä ole olemassa mitään syytä, etteikö se myös jatkuisi", hän sanoo.
Lapin paliskunta ja Metsähallitus ovat käynnistäneet Peurakairasta omat kahdenväliset keskustelunsa. Paliskunnasta neuvotteluihin osallistuvat poroisäntä Harri Hirvasvuopio, edellinen poroisäntä Hannu Magga ja poromies Pekka Aikio, joka näissä neuvotteluissa ei kuitenkaan edusta Saamelaiskäräjiä.
Hannu Magga arvioi, että pysyvin tapa ratkaista ongelma on säätää Peurakairan suojelusta lailla, mutta se ei kuitenkaan olisi yksiselitteinen asia. Myös Matti Liimatainen pitää uuden suojelualueen perustamista raskaana keinona. Hänen mielestään helpompi tapa olisi laajentaa jo olemassa olevaa rauhoitusaluetta.