Helposti poroon sekoitettava metsäpeura ulottaa vaelluksiaan yhä kauemmas ydinalueiltaan Kuhmosta ja Suomenselältä. 85 kilometrin pituisen peura-aidan ja valikoivan metsästyksen avulla metsäpeura on Kainuussa voitu pitää melko hyvin erossa porotokista, mutta eläin etsii uusia ruokamaita nyt myös Pohjois-Pohjanmaan rajoilta.
Metsäpeurat ovat päässeet jo aivan jäkäläaarteiden äärelle, sillä esimerkiksi Pyhännän Tavastkengällä on useana vuonna liikkunut noin kymmenen eläimen peuralauma.
Peurat ovat ehtineet myös Oulujärven rantaan ainakin Paltamossa. Yksittäisiä peuroja on liikkunut Utajärven pohjoisosissa saakka.
Manamansalon ja Rokuan tärkeille koristejäkälän nostoalueille peurat eivät tiettävästi ole vielä ehtineet.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen sanoo, että peurojen liikkeitä seurataan tarkkaan. Niiden ei anneta valita ruokamaitaan vapaasti poronhoitoalueen ulkopuolellakaan.
"Jos peurat alkavat liikkua jäkälämailla, ne ajetaan pois. Peura on poroon verrattuna todellinen villieläin, ja arkana eläimenä se voidaan kyllä ohjata pois sellaisilta alueilta, jonne sitä ei haluta", Keränen vakuuttaa.
Lähes kaikki Kainuun metsäpeurat ovat viime talvina vaeltaneet talvehtimaan Paltamon Kontiomäen tienoille hajaantuakseen taas kesällä pitkin metsiä.
Peurat pidettävä
erossa poroista
Jukka Keräsen mukaan poronhoitoalueille eksyviä peuroja ja risteymiä ammutaan riistaviranomaisten toimesta tänäkin vuonna, vaikka varsinaisia kaatolupia ei myönnetäkään. Peurat ja porot halutaan pitää erillään, sillä risteymiä eivät toivo puhtaan peurakannan vaalijat eivätkä poromiehetkään.
"Porojen joukkoon eksynyt peura tai risteymä tekee koko tokan levottomaksi ja vaikeaksi käsitellä. Radiopantojen avulla on havaittu, että peurat pysyvät onneksi enimmäkseen omissa porukoissa", Keränen kertoo.
Pohjanmaan riistapäällikön virasta tekemänsä peuratutkimuksen takia virkavapaalla oleva Jukka Bisi arvelee, että Pyhännän Tavastkengän peurat ovat vaeltaneet kesän ruokamaille Suomenselän alueelta. Talvella eläimet palaavat melko tarkkaan Pohjanmaalle.
"Suomenselän peurakanta kasvaa vuosittain noin 20 prosentilla. Kainuussa kanta on nyt taantunut muutamalla sadalla. Syynä ovat ainakin kolarit, valikoiva metsästys ja sudet. Osa peuroista on voinut siirtyä Venäjälle."
Jukka Bisin mukaan peura vaeltaa vuosittaisella laidunkierrollaan melko laajalla alueella, mutta sen leviäminen kokonaan uusille asuinsijoille on hidasta.
"Metsäpeura ei vielä ole merkittävä riistaeläin, eikä vielä tiedetä, tuleeko siitä sellainen. Pohjanmaalle myönnettiin tänä syksynä satakunta kaatolupaa lähinnä paikkoihin, joissa peurat aiheuttavat vahinkoa viljelyksille", Bisi sanoo.