Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan yhteiskuntasopimuksen tilanne näyttää heikolta, mutta hän aikoo olla vielä yhteydessä työmarkkinaosapuoliin tänään ja huomenna. Hän kuitenkin sanoo, että hallitus etenee omilla keinoillaan, koska neuvottelut kariutuivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välillä.
Hallituksen kilpailukykypaketti tulee lausuntokierrokselta ensi viikolla ja eduskunnassa sitä käsiteltäisiin helmikuussa. Sipilä sanoo olevansa pettynyt, että lukuisat yritykset sovusta eivät tuoneet yhteisymmärrystä työmarkkinaosapuolten välille.
- Kun euroaikana talous menee alaspäin ja kilpailukyvyn kanssa pitää tehdä toimia, työmarkkinajärjestelmä ei näytä kykenevän tekemään tämän ajan vaatimia päätöksiä, Sipilä sanoo.
Kilpailukykypaketti tarkoittaa käytännössä palkkojen ja etujen alentamista hallituksen toimilla. Hallitus on esittänyt, että jos yhteiskuntasopimus ei toteudu, sairausloman ensimmäisestä päivästä tulisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin ja lomarahoja leikattaisiin. Lisäksi loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi. Sipilä jättää mahdollisuuden, että lausuntokierros vaikuttaa paketin sisältöön.
- Katsotaan, muovataanko esitystä jotenkin, Sipilä sanoo.
Yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat aiemmin tänään. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT sanoi viime viikolla irtaantuvansa neuvotteluista vastalauseena Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitukselle lopettaa keskitettyjen palkkaratkaisujen tekeminen. EK taas piti välttämättömänä AKT:n osallistumista sopimukseen.
- Kun Suomen työllisyys on näin heikossa tilanteessa, olisin toivonut yhdessä tekemisen henkeä, Sipilä sanoo.
Rinne vaatii: Takaisin neuvotteluihin
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii, että työmarkkinaneuvottelujen osapuolet on kutsuttava takaisin neuvotteluihin. Rinne varoittaa pitkittyneestä työmarkkinakriisistä, jos tilannetta ei nyt rauhoiteta.
Rinteen mukaan Suomi tarvitsee pitkäkestoisen ja maltillisen palkkaratkaisun, joka luo yrityksille ja palkansaajille vakaita tulevaisuudennäkymiä. Rinne sanoo, että palkkoja leikkaavasta pakkolakipaketista luopuminen olisi hallitukselta ensimmäinen ja samalla tärkein askel kohti ratkaisun löytymistä.
Myös vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto tviittasi, että hallituksen tulee yrittää saada neuvottelijat takaisin pöytään. Hän muistutti, että pakkolaeista kärsivät eniten pienituloiset naiset.
Samoilla linjoilla oli vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, jonka mukaan hallitus ajaa nyt merkittävää leikkausta palkkoihin.
- Kun leikataan pieni- ja keskituloisten palkkoja, heikentää se ostovoimaa ja näin lisää työttömyyttä. Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan lyhyellä tähtäimellä pakkolait heikentävät talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä, Arhinmäki kirjoitti tiedotteessa.
SAK ja STTK olivat valmiita jatkamaan
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan SAK ja STTK olisivat vielä olleet valmiita jatkamaan neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, mutta työnantajajärjestöt ja Akava totesivat, että ei ole edellytyksiä jatkaa.
- SAK jäi jollakin tavalla AKT:n panttivangiksi neuvottelupöydässä, ja ehkä sitten koko neuvottelupöytä jäi EK:n pankkivangiksi, Palola sanoi.
Yhteiskuntasopimus on ollut kanveesissa moneen otteeseen, mutta neuvottelupöytään on kuitenkin aina palattu. Palolan mukaan kysymys on niin isosta asiasta, että hän ei oman järjestönsä puolesta laita ovea kiinni. EK:n Häkämies sanoi puolestaan, että ainakin tällä erää eväät on syöty.
Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan neuvottelujen jatkamiseen ei ollut edellytyksiä, sillä kaikki järjestöt eivät olleet neuvotteluissa mukana. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajat kokoontuivat aamulla.
- Edellytyksenä on se, että kaikki ovat mukana. Akava on ollut koko ajan valmis tekemään sopimuksen, mutta se vaatii sen, että kaikki ovat tässä vaiheessa mukana, Fjäder sanoi.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT sanoi viime viikolla irtaantuvansa neuvotteluista vastalauseena Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitukselle lopettaa keskitettyjen palkkaratkaisujen tekeminen.
Kuljetusketjun mukanaolo keskitetyssä sopimuksessa on välttämätöntä, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
- On aina edellytys, että AKT on sopimuksissa mukana, jotta turvataan vienti ja tuonti.
Median edessä SAK:n puheenjohtajalta Lauri Lylyltä kysyttiin, uskooko hän, että EK haluaa ennemmin hallituksen työelämäkiristykset kuin yhteiskuntasopimuksen.
- Sitä pitää kysyä EK:lta. Tämä näyttää siltä, hän sanoi.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiisti väitteen.
- En tuota voi ymmärtää. Olemme kaikki nämä viikot ja kuukaudet neuvotelleet vakavasti, koska hallitus tarjosi vaihtoehtoa, että neuvotellen löytäisimme tien. Me halusimme tämän ratkaisun.
Pakkolakien vaikutukset mielessä liittokierroksella
Palola totesi, että pakkolakien vaikutukset työntekijöiden ansioihin ovat liitoilla mielessä nyt näköpiirissä olevalla liittokierroksella.
STTK:ssa on laskettu, että pakkolakien vaikutukset voivat esimerkkitapauksessa olla lähemmäs 8 prosenttia.
- Kun valmistaudutaan seuraavaa liittokohtaista kierrosta varten, niin varmastikin nämä luvut ovat hyvin tarkasti tiedossa ja ne on sitten pöydässä, kun sinne mennään, Palola sanoi.
Häkämiehen mukaan liittokierroksella pitää hakea parannusta suomalaisen työn kilpailukykyyn.
-Jos lähdetään ulosmittaamaan ja järjestämään lakkoja, niin ei Suomi sillä tavalla suosta nouse, Häkämies sanoi.
Hallitus on esittänyt, että jos yhteiskuntasopimus ei toteudu, sairausloman ensimmäisestä päivästä tulisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin ja lomarahoja leikattaisiin. Lisäksi loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi.
Hallituksen niin sanottu työelämäpaketti on parhaillaan lausuntokierroksella. Kaavaillut lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016, ja näin ollen ne vaikuttaisivat työehtosopimuksiin, joista sovitaan sen jälkeen.