Puoli miljoonaa mummon markkaa eli vajaat 85 000 euroa on iso raha maksajalle, mutta pieni raha tutkijoille. Sen suuruisella summalla ranualainen pettuosuuskunta olisi saanut Kuopion yliopistossa tehdyn petun antioksidantteja koskevan tutkimuksen tulokset käyttöönsä ja hyödynnettäväksi.
Mutta kun rahat loppuivat kesken, tutkimuksen tieteellinen analyysi jäi tekemättä. Vaikka sellainen olisi tehtykin, on mahdotonta arvioida, olisivatko yksistään tämän tutkimuksen tulokset petulle positiivisenakaan riittäneet sen markkinoimiseksi terveysvaikutteisena tuotteena maailmalle.
Tutkimuksissa ei yleensä yksistään riitä, että yksi mittari osoittaa myönteisiä tuloksia. Vaikutuksista voidaan puhua vasta sitten, kun se on monilla mittareilla varmistettu. Tässä suhteessa paljon mielenkiintoa herättäneen petun terveysvaikutteita koskeva tutkimus on vielä alkutekijöissään.
Ranualla 1977 suurin toivein käynnistynyt pettuhanke on käytännössä jumiutunut paikalleen, koska pettuosuuskunnalla ei ollut varaa rahoittaa tutkimusta loppuun. Osuuskunnalla ei ole myöskään suuria pääomia raaka-aineen hankintaan petsureilta muutoin kuin sopimuskauppaan perustuen.
Nyt tarvittaisiin rahoittajaa, jolla olisi intressiä laittaa paljon euroja tutkimuksen loppuunsaattamiseksi ja mahdollisesti vielä lisätutkimukseen. Jos rahoitusta ei saada järjestetyksi, se olisi vahinko, sillä kiinnostusta pettuun on saatu synnytetyksi etenkin ulkomailla sinne aikoinaan tehdyillä kampanjoilla. Ne jäävät kuitenkin vain kiinnostuksen herättäjiksi, ellei voida tutkimuksin osoittaa, että pettu on terveysvaikutteinen tuote. Jos puolivalmiin tutkimuksen tuloksia ei saada analysoiduksi ja julki, aiheeseen liittyvään mahdolliseen jatkotutkimukseenkaan ei saada rahoitusta.
Petun markkinointia on auttanut ranskalaisen männynkuoriuutteen maine maailmalla vahvana antioksidanttisena vaikuttajana. Toinen tukipilari markkinoinnissa oli armeijan vuonna 1975 tekemä tutkimus mahdollisuuksista tukeutua luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin ravinnonlähteinä: Petusta on tutkittu esimerkiksi peruskoostumusta, vitamiineja, kivennäisaineita, ravintokuitua ja petun ravintoturvallisuutta eläinkokein.
Männyn nilasta valmistetun pettujauhon on tutkittu sisältävän runsaasti vähäenergistä kuitua ja fenolisia yhdisteitä. Sen sijaan petun c-vitamiinivaikutus on kaukaa haettu. Pettua kun pitäisi syödä runsaasti, jotta sillä olisi merkitystä. Lisäksi samanlaisia pitoisuuksia on marjoissakin. Alustavissa tutkimuksissa muutama vuosi sitten arvioitiin petun alentavan kolesterolia, jolla on vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Laajemmassa jatkotutkimuksessa paljastui, että sillä ei ole sittenkään kolesterolia alentavaa vaikutusta.
Pettu on yhtenä osana hoitotieteen maisteri Jaakko Mursun vuoden kuluttua valmistuvassa väitöskirjassa Kuopion yliopistossa. Flavonoidien vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin käsittelevän väitöskirjan tekijä on sanakäänteissään vielä varovainen. Hän sanoo löytäneensä joitakin viitteitä siitä, että petussa olisi mahdollisesti edullisia antioksidantteja, joihin flavonoidit kuuluvat. Flavonoideista on tehty satoja tutkimuksia, mutta tutkijan mukaan niidenkään terveydellisistä vaikutuksista ei ole vielä täyttä selvyyttä.
Kun flavonoideissakin on ilmeisesti vielä tutkittavaa, niin pettu on niihin verrattuna vielä alkutekijöissään. Aihetta siis on, mutta tutkimushan onkin vain kiinni kaikkein tärkeimmästä eli rahasta.