Maailman suurimpiin yksittäisiin rikki- ja raskasmetallipäästöjen tuottajiin kuuluvat Petsamon nikkelisulatot eivät aiheuta enää merkittävää haittaa Koillis-Lapin vesistöihin ja kalastoon.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti päästöjen vaikutuksia Suomen, Norjan ja Venäjän raja-alueella oleviin herkimpiin vesistöihin.
Suomen alueella selviä vaikutuksia ilmeni vain Koillis-Lapin erämaa-alueen itäosissa. Alueen vesissä ainoina lajeina esiintyvät mudut ovat kadonneet voimakkaimmin happamoituneista vesistöistä.
Vakavimmat vauriot ovat Venäjän alueella sijaitsevissa järvissä 20 kilometrin säteellä Nikelin ja Zapoljarnyin sulatoista. Lähijärvistä kaloja löytyy vain joka toisesta tutkitusta vesistöstä.
Tutkijoiden mukaan sulattojen päästöt ovat pienentyneet noin kolmanneksen 1970-luvun lopun huipputasosta. Petsamon kaivostoiminta alkoi vuonna 1935.