Petsamon ortodoksisen luostarin vanhoja asiakirjoja on löytynyt Murmanskin aluearkistosta.
Tähän asti on luultu, ettei luostarin arkistosta ole jäljellä juuri mitään, sillä arkisto on tuhottu kolmeen kertaan. Murmanskin aluearkiston apulaisjohtaja Sergei Rudenko yllättää kuitenkin täydellisesti suomalaiset vieraansa, kun hän kaivaa työhuoneensa kassakaapista kangasnauhoin nyöritetyn pahvikotelon.
Siinä säilytettävät asiakirjat ovat Rudenkon mukaan aitoja ja peräisin Kuolassa sijainneesta Trifon Petsamolaisen luostarista.
Kahdeksi kirjaksi sidotut asiakirjat ovat vuodelta 1646 ja ne voivat olla vanhimmat entisen mahtiluostarin arkistosta jäljellä olevat paperit.
Isomman kirjan pahvikansiin sidotut, eri kokoiset ja käsin kirjoitetut paperiarkit sisältävät muun muassa luostarin myyntiluetteloita, hankinta-asiakirjoja ja elintarvikeluetteloita. Pienemmässä, myöskin pahvikansiin sidotussa kirjassa, on käsin musteella ja vanhalla venäläisellä pikakirjoituksella tallennettuja tekstejä.
Uusi asia
ortodoksimuseolle
Arkiston dokumenttiosastoa johtava Rudenko ei ryhdy selvittämään vieraille sitä, miten asiakirjat ovat päätyneet valtiolliseen aluearkistoon. Arkistoon ovat kuitenkin lahjoittaneet aineistoa sekä paikalliset organisaatiot että yksityiset ihmiset.
Pian 85 vuotta toimineessa arkistossa on noin 700 000 asiakirjaa ja yli 18 000 valokuvaa. Lapin yliopiston Afbare-hankkeen vetäjät kutsuttiin tutustumaan arkistoon, joka toivoo sen aineiston tallentamista ja digitoimista EU:n tuella. Vastaava hanke on jo toteutettu Murmanskin ja Arkangelin televisioiden filmiarkistoissa.
Ortodoksisen kirkkomuseon va. johtaja Päivi Sturm epäilee, ettei kukaan ole Suomessa ollut tietoinen asiakirjojen olemassaolosta. Luostarin asiakirjoja on voitu pitää piilossa Neuvostoliiton aikana, joten niistä saadaan tietoja vasta nyt, kun arkistotkin ovat avautumassa. "Saattaa olla yllätys, mitä todella onkin tallessa."
Kuopiossa sijaitsevassa kirkkomuseossa ei ole lainkaan Petsamon luostarista peräisin olevaa arkistoaineistoa.
Tallella oleva vanha esineistö on lähes kokonaisuudessaan perusnäyttelyssä, tekstiilejä on varastossakin. Kullatusta hopeasta valmistettu ehtoolliskalusto, tinasta valmistettu ehtoollismalja ja -lautasia sekä joukko ikoneita ja kirkkotekstiilejä evakuoitiin luostarista sodan aikana.
Myös Kuolan historiaan perehtyneelle Lapin yliopiston saamen kielen ja kulttuurin lehtorille Leif Rantalalle tieto aluearkiston asiakirjoista on uusi. Eri teoksissa luetteloidut 1600-luvulta peräisin olevat asiakirjat ovat lähinnä tsaarille lähetettyjä valituskirjelmiä. Edes yli tuhatsivuinen, Nikkelin museonjohtajan Veronika Matsakin hakuteos Petzenga (2005) ei tunne Murmanskin aluearkistossa säilytettäviä luostarin asiakirjoja.