Pet­ros­kois­sa vielä jarru päällä

"Potentiaalisesti eteenpäinmeno voisi olla nopeampaa", arvioi konsuli Petteri Kotilainen Petroskoissa. Joku jarru Karjalan tasavallan taloudessa on vielä päällä, hän toteaa ja arvelee uskalluksen puuttuvan.

Mies Petroskoissa. Yhden miehen konsulaattia Äänisen rannalla pitävä konsuli Petteri Kotilainen kaipaa enemmän tietoa Petroskoin lähimatkailukohteista.
Mies Petroskoissa. Yhden miehen konsulaattia Äänisen rannalla pitävä konsuli Petteri Kotilainen kaipaa enemmän tietoa Petroskoin lähimatkailukohteista.
Kuva: Markku Heikkilä

"Potentiaalisesti eteenpäinmeno voisi olla nopeampaa", arvioi konsuli Petteri Kotilainen Petroskoissa. Joku jarru Karjalan tasavallan taloudessa on vielä päällä, hän toteaa ja arvelee uskalluksen puuttuvan.

Esimerkiksi PKC-Group, Stora Enso ja Ikea panostavat johdinvalmistukseen, sahaan ja liimalevytehtaaseen Kostamuksen ympäristössä. Mutta yhä vain Kostamus on puheissa eikä sielläkään näy uusia nimiä, huolehtii Kotilainen, joka aloitti Petroskoissa työnsä puolitoista vuotta sitten.

Isoja metsäteollisuusinvestointeja kovasti kaivattaisiin, konsuli miettii. Myös kiviteollisuus lupailee suuria, tienrakennukseen tarvitaan ainesta Moskovaa myöten.

Matkailun osalta Karjalan tasavallassa olisi myös tekemistä. Majoituskapasiteetit riittävät 4 000 vieraalle, yöpymispaikoista 800 on keskittynyt Petroskoihin. Eikä kolmen tähden huoneita ole tarjolla.



Metsälaki tekeillä


Toimintaympäristö on kuitenkin haastava. Raaka-ainevarmuutta on vaikea saada ja sopimusten solmiminen ylipäänsä hankalaa. Esimerkiksi puutavaralle suurteollisuus kaipaisi 20 vuoden sitoumuksia. "Investointien houkuttamiseksi voisi latoa pöytään parempia ehtoja."

Metsänhoito on vielä täysin retuperällä. Hakkuuoikeus antaa ilmeisesti luvan huseeraa miten vain, Kotilainen arvioi. "Lähimpänä maantiestä hakataan."

Valinkauhassa oleva metsälaki ehkä tuo parannuksen. Duuma päättää parhaillaan, miten metsää annetaan käyttöön, omaksi tai vuokralle.

Miksi eivät venäläiset investoi, vaikka paikalliset selvästikin tienaavat metsästä, Kotilainen kummastelee Suomesta saatujen rahavirtojen katoamista. "Metsäasioista on vaikea saada tolkkua."



Kulutus kasvaa


Karjalan tasavallan tuotanto nousi viime vuonna ennätystasolle eli 51 miljardiin ruplaan. Siitä runsas puolet saadaan viennistä. Ulkomaankaupasta taas kolmannes tehdään Suomen kanssa.

Jarruttelusta huolimatta kehitys onkin yltynyt paikoin hurjaksi. Bruttokansantuote nousi menneenä vuonna peräti 9,3 prosenttia, osittain tosin satunnaistekijöiden takia. Vesivuosi oli energiatuotannon kannalta hyvä, Kostamuksen kombinaatti kuten Petroskoin konepajakin pyörivät vauhdilla ja Kontupohjaan saatiin uusi paperikone.

Palkat ovat kaksinumeroisen inflaation ohessa noususuuntaiset. Keskipalkka on noin 200 euroa kuukaudessa ja kulutus kasvussa. Maatalous ja elintarviketuotanto tosin menevät takapakkia.



Kunnilla kiperää


Suuren kysymysmerkin elinkeinoelämän kannalta muodostaa ensi vuoteen ajoittuva hallintouudistus. Sen myötä kuntataso nostetaan päätösvaltaiseksi piiritason ja tasavallan rinnalla. Tehtävien ja omaisuuden jako on vielä kesken.

"Ei ole selvää, millä nämä kunnat elävät", Kotilainen huomauttaa. Kunnista runsas kolmannes on finanssiministeriön mukaan elinkelvottomia.

Suomen konsulaatti tehtaili viime vuonna jo 15 000 viisumia. Äänisen rannalle sen sijaan ei ainakaan vielä ole syntynyt suomalaista yhteisöä. Joka tapauksessa sopeutumista auttaa, jos sattuu pitämään kevyestä musiikista. "Poppia tulee riittävän monelta kanavalta", kertoo Kotilainen klassisempaa kaipaillen.

Ilmoita asiavirheestä