Oulun kaupunginteatterissa pohditaan parhaillaan Jukka Linkolan säveltämän ja Ismo Sajakorven käsikirjoittaman Petronella - Lemmenjoen kuningatar -musikaalin ottamista syksyn 2005 ohjelmistoon.
Mikäli myönteiseen ratkaisuun päädytään, ohjaajaksi tulisi Leena Salonen, kapellimestariksi Kari Veisterä ja harjoitukset alkaisivat ensi keväänä.
Petronella palkittiin Lahden kaupunginteatterin toisessa Hopeakuu-musiikkiteatterikilpailussa viime tammikuussa. "Itse olen sitä mieltä, että tällainen uusi musikaali olisi hieno lisä ohjelmistoomme", arvioi teatterinjohtaja Anu Saari.
Petronella kertoo Lapin kullankaivajien hollantilaisesta muusasta, oikealta nimeltään Petronella Antoinette van der Moer. Suomessa hän käytti etunimiä Sylvia, Petronella ja Antoinette.
Haagissa 11.9.1923 syntynyt kaunotar seikkaili maassamme kesällä 1949.
Petronella oli haaveiden kohde
Vaikka monille muillekin musikaalin roolihenkilöille kuin Petronellalle löytyy esikuva historiasta, kyseessä on pääosin kuvitteellinen tarina rakkaudesta, kullasta ja rikoksesta.
Helsingin liikemiespiireissä Petronella esiintyi amerikkalaisena lehtinaisena. Hän pakeni hotellivelkoja ja poliisia Lemmenjoen kultamaille saakka, jossa hän ryhtyi toimimaan kullankaivajien kokin apulaisena.
Petronellasta tuli ihailun ja haaveiden kohde. Hänen aikansa Suomessa päättyi pidätykseen vakoilusta epäiltynä ja maasta karkotukseen.
Näin syntyi legenda, jonka varsinkin pohjoisen ihmiset yhä muistavat. Ainakin yksi ravintola kantaa yhä Petronellan nimeä ja kaksi tunturin lakea on Lemmenjoella nimetty Petronellan kukkuloiksi.
Petronellaa käytettiin hyväksi myös Legenda-oluen markkinoinnissa vuonna 1999.
Railakkaita iskelmiä ja kamarimusiikin sävyjä
"Petronella on romanttinen balladi ja rakkaustarina, mutta myös dramaattinen kasvukertomus nuoresta naisesta, joka vasta Lapin erämaassa alkaa etsiä todellista rakkaussuhdetta, itseään ja kestävää pohjaa elämälleen", arvioi Lahden kaupunginteatterin Hopeakuu-kilpailun raati.
"Musiikillisten elementtien kirjo on laaja: siitä löytyy muistumia niin Petronellan kotiseudulta kuin suomalaisesta pelimannimusiikkitraditiostakin. 1950-luvun railakkaat iskelmälliset ainekset saavat seurakseen hienostuneet kamarimusiikilliset sävyt."
Kaupunginteatterin kapellimestari Kari Veisterä kertoo, että Petronellan musiikki koostuu 17 erillisestä kappaleesta. Hän ei ole saanut vielä edes musikaalin partituuria käsiinsä, mutta demolevyllä ainakin soittaa "ihan kunnollinen orkesteri".
"Tällaisen uuden teoksen ottaminen ohjelmistoon on aina pieni riski, kun siinä ei ole yhtään tuttua melodiaa vihellettäväksi. Petronellan rooliin tarvitaan vielä nuori sopraano, jollaista meillä ei teatterissa tällä hetkellä ole. Petronella esiintyy musikaalissa etupäässä nuorena, mutta myös vanhana. Takautumia on hyvin paljon", Veisterä selvittää.
