Hitsaaja Esko Kokkonen pisti yrityksensä Jäälin Teollisuussorvaus ky:n pillit pussiin vuonna 1995. Alasajoa edelsi neljä vuotta aikaisemmin tapaus, jossa oululainen mies vei häntä kuin litran mittaa. Petkuttaja teki lyhyen ajan sisällä kolme tilausta ja jätti kaikki ne maksamatta.
Muitakin yrityksiä petkuttanut oululaismies sai Oulun käräjäoikeudessa seitsemän kuukauden pituisen ehdollisen tuomion törkeästä petoksesta ja alioikeus velvoitti hänet korvamaan niin Kokkosen yritykselle kuin muillekin petkuttamilleen yrityksille aiheuttamansa huomattavan vahingon.
Kokkosen yrityksen osalta oikeuden noteeraama rikosvahinko oli 15 231 euroa.
"Todellinen vahinko on ainakin kolme kertaa suurempi, sillä summasta puuttuu työpalkkojen osuus oheiskuluineen ja veroseuraamukset. Lisäksi asiassa ei huomioitu lainkaan sitä, että kallis CNC-kone oli varattu kahdeksi viikoksi huijarin tilausten tekemiseen", selvittää Kokkonen.
Petosmies pääsi äskettäin velkajärjestelyyn, joka leikkasi Kokkosen vahingonkorvauksen vajaan 450 euron suuruiseksi.
Laki velkajärjestelystä mahdollistaa rikosvahingonkin siirtämisen osaksi järjestelyä, jos asiaan löytyy erityisiä vastasyitä.
Oulun käräjäoikeudessa velkajärjestelyasioistakin ratkovan käräjätuomari Kari Ahon mukaan tärkeimpiä vastasyitä ovat rikoksesta kulunut aika ja tuomion saaneen henkilön ryhdistäytyminen.
"Pääperiaate on edelleen se, että rikosvahinkoja ei oteta mukaan velkajärjestelyyn, mutta jos aikaa on kulunut runsaasti ja tuomittu ei ole enää syyllistynyt rikokseen, velkajärjestely on mahdollinen. Muita lisäsyitä voivat olla esimerkiksi tekijän ikä ja hänen sairaudet, mutta niille ei ole sellaista merkitystä kuin ajalla ja ryhdistäytymisellä", selvittää Aho.
Viime vuonna Oulun käräjäoikeus ratkaisi 266 velkajärjestelyasiaa. Niistä enintään muutamassa kymmenessä oli mukana rikosperusteisia vahinkoja.
"Suurimmat velkojat saavat aina mahdollisuuden lausua mielipiteensä velkajärjestelystä", muistuttaa Aho.
Vaakutuksia ei tarjolla
Vakuutusyhtiöt antavat yrityksille ja yksityisille henkilöille vakuutuksia varkauksien ja vahingontekojen ja lisäksi yrityksille henkilökunnan kavallustapausten varalle.
Suurille yrityksille on tarjolla luottovakuutuksia lyhytaikaisten saatavien vakuuttamiseen, mutta petosmiehet ovat liikeriskejä. Niin yrittäjän kuin yksityisen henkilönkin pitäisi aina tarkistaa henkilö- ja yritystiedot.
Yrityksille tietojen penkominen on helpompaa, mutta Suomessakin on tullut esille tapauksia, joissa jotkut petosmiehet ovat ostaneet selustakseen yrityksiä, joiden asiat ovat kunnossa.
Valtionkonttori pitää puolestaan edelleen kiinni siitä, että korvattavat vahingot ovat jatkossakin pääosin yksityisille ihmisille aiheutuneita henkilövahinkoja.
Viime vuonna valtionkonttori käytti 3,4 miljoonaa euroa maksuihin ja keskimääräinen korvaus oli hiukan yli tuhat euroa. Korvauksia sai yli 5 000 henkilöä, joista vain 80 taloudellisista vahingoista noin 400 esinevahingosta.
"Liikeyritykset ja säätiöt on jätetty tietoisesti lain ulkopuolelle. Taloudelliset vahingot ja esinevahingot ovat mukana lähinnä sen takia, että yhteiskunnan huostassa olevien henkilöiden tekemät vahingot tulee korvattua."
"Kattava vahingonkorvausjärjestelmä ei ole realistinen. Jos valtion pitäisi varautua myös yksityisille yrityksille tulleisiin vahinkoihin, häviäisi vakuutustoiminnalta edellytykset ja maksettaviin korvaussummiin saisi laittaa pitkän liudan nollia perään. Tuskinpa veronmaksajat sitä hyväksyisivät", ennakoi valtionkonttorin toimistopäällikkö Pekka Syrjänen.