Poronhoitoalueen eteläisimmillä palkisilla Hallan paliskunnassa lyötiin lihoiksi ja myytiin enimmäkseen suoraan aidalta parhaimpina syksyinä 1 400 teurasta. Nyt ottajia olisi vielä enemmän, mutta myytävää ei ole. Tiliä tehdään enää 400 ruhosta, loput katoavat kummasti Kainuun korpiin.
Poromiesten näkemys asiasta on selvä: koparakarja juoksee tarhasta suoraan petojen suihin. Valtio maksaa pedon todistetusti tappamasta eläimestä korvauksen, mutta se ei riitä poromiesten mielestä mihinkään. Ei, vaikka korvaus tulee kaksinkertaisena juuri sen takia, ettei kaikkia haaskoja koskaan löydetä.
Hallan paliskunnan miesten ja petojen puolustajien näkemykset ovat kovin kaukana toisistaan. Suden suojelija ei usko, kun Kainuun poromies kertoo, että pedot vievät heillä vuodessa tuhat poroa. Korvaus luetaan vain löytyneistä eli kahdestasadasta.
Toukokuun aikana merkittiin Hallan paliskunnassa radiolähettimellä noin 90 vasaa. Viime viikkoon mennessä radiopantojen signaalien perusteella oli löydetty jo seitsemän vasan vähäiset jäänteet. Kevätnälkäinen karhu poimii pikkuvasan ruoakseen kuin marjan mättäältä. Tavallisesti pedon viemä vasa jää kokonaan löytymättä ja korvaus saamatta.
Hallan poromiehet odottavat nyt, että tutkimus tuo selvyyttä kiistaan petokantojen sopivasta koosta. Ei ole hyväksyttävää, jos EU:sta annettavilla suojelumääräyksillä tapetaan tosiseikkoja kuulematta ikivanha elinkeino.
Pedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta sija täytyy löytää myös poronhoidolle. Vaikean työttömyyden Kainuussa jokainen maakuntaan jäävä euro ja osa-aikainenkin työpaikka on arvokas.
Maatalouden tutkimuskeskuksen keräämien tietojen mukaan porotalouden kannattavuus on hyvin heikko. Omalle työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä porotalouden yrittäjätulo on EU-tukeen oikeutetuilla eli vähintään 80 poron tilalla keskimäärin 8 500 euroa vuodessa. Eteläisillä poroaidoilla euroja pyörähtää tilille vuoden työstä vain seitsemisen tonnia.
Porotilojen kannattavuuskerroin on keskimäärin 0,42 eli poromiesperhe saa 42 prosenttia tavoitteena olleesta 11,7 euron tuntipalkasta. Vain joka kymmenennellä porotilalla kannattavuus ylittää tavoitteen.
Porot aiheuttavat vahinkoa viljelyksille ja törmäilevät liikenteen seassa. Vahingoista kuitenkin yleensä sovitaan ilman käräjiä ja kaasujalkaa osataan nostaa porovaaramerkin kohdalla. Silti monien mielestä kaikki porot kuuluisivat aitaukseen.
Porojen ympärivuotinen tarhaus ei ole mahdollista tai ainakaan kannattavaa, muutenhan arvolihan tarhakasvatuksesta olisi jo varmasti tullut isoa bisnestä. Luonnossa poro syö satoja eri kasveja ja liikkuu laajalla alueella, ja oma merkityksensä poroherkkujen markkinoinnissa on juuri mielikuvalla vapaasta luonnon eläimestä.