Maanantaina Kuhmossa avattuun suurpetotietokeskus Petolaan kohdistuu suuria odotuksia. Sen toivotaan rakentavan sopua metsiin ja vuoropuhelua suurpetokiistojen osapuolten välille.
Metsähallituksen luontokeskusverkkoon kuuluva Petola täyttää aukon, joka suomalaisessa suurpetoviestinnässä on ollut: se jakaa puolueettomasti tietoa suurpedoista. Petola ei ole tutkimuslaitos eikä petopolitiikan suunnannäyttäjä. Edelleenkin Maa- ja metsätalousministeriö vastaa suurpetopolitiikasta ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos suurpetotutkimuksesta.
Kuhmosta muutakin kuin petoreservaatti
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, Kuhmon perukan kasvatti, toivoi, että Petola auttaa lähentämään paikallisten asukkaiden ja muiden toimijoiden näkemyksiä suurpedoista. Suurpedot herättävät suuria tunteita, ja jos kysytään kuhmolaisilta metsämiehiltä, tuntemukset ovat erilaisia kuin etelän luontoharrastajilla.
"Toivon, että paikallisten asukkaiden näkemyksetkin otetaan huomioon. Ei metsäasioissakaan oikeassa ole aina se, joka huutaa kovimmalla äänellä. Meille kuhmolaisille luonto on rakas, mutta pelkkänä petoreservaattina emme aio kotiseutuamme kehittää."
Lehtomäki painotti myös Petolan merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle ja matkailulle. Kuhmossa toimii monia tunnettuja luontokuvaajia ja luontokuvauksesta on paikkakunnalla kehitetty matkailupalvelu. Myös metsästysmatkailu hyötyy Petolasta.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Sauli Härkönen piti suurpetotietouden saatavuutta hyvin tärkeänä. Tähän saakka tieto on ollut eri etupiirien takana omien etujen mukaan värittyneinä sirpaleina. Petola välittää ajantasaista tutkimukseen perustuvaa tietoa kaikille.
Härkönen kertoi, että ministeriö valmistelee neljän suurpedon, ahman, ilveksen, karhun ja suden hoitosuunnitelmia. Nykyiset petopolitiikan linjaukset eivät enää riitä. Hoitosuunnitelmia laaditaan avoimuuden periaattein ja niihin linjataan suojeluvaatimusten lisäksi myös paikallistason sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset. Pohdittavana ovat myös petovahinkojen korvausperusteiden uusiminen.
Metsähallituksen toimitusjohtaja Jan Heino oli tyytyväinen Metsähallituksen saamaan rooliin puolueettoman petotietouden välittäjänä. Hänen mukaansa Petola on keskitetty tiedonjakelukanava kaikelle oleelliselle petotiedolle, suojelusta metsästykseen, tutkimukseen ja luontomatkailuun.
Petola osin
vanha rakennus
Petola syntyi neljässä vuodessa useiden hankkeiden turvin entisen Kainuun luontokeskuksen tilalle. Sen yli kymmenen vuotta vanha perusnäyttely oli aikansa elänyt.
Arkkitehti Aulikki Herneoja suunnitteli Tönölänsalmen rantaan vähän uutta ja paljasti vanhan näyttelyn alta muun muassa puurimakaton ja näkymän järvelle. Seinien värivahattu puu tuo mieleen patinoituneen hongan ja savupirtin tummuuden.
Päänäyttely
neljällä kielellä
Petolan päänäyttely Pedot liikkeellä kertoo ahmasta, ilveksestä, karhusta ja sudesta neljällä kielellä, mutta ei pienellä präntillä, vaan enemmän kuvilla ja elämyksellisesti. Elävää kuvaa on kaikista suurpedoista, ja lisäksi maakotkasta ja metsäpeurasta. Näyttelyn keskellä on oikea talas, lava, jota on ennen käytetty petojahdissa ja nyt petojen tarkkailussa kameran läpi. Lapset voivat kuunnella eläinsatuja karhunpesässä.
Vaihtuvana näyttelynä on Susipuhetta Suomesta ja esitellään keväällä laadittu raportti suomalaisten petonäkemyksistä. Kahvilan ja myymälän toisella puolella on kaksikerroksinen parvi, jonka alatasanteelle on ripustettu keltaisia petolööppejä vuosien varrelta. Yläkerroksesta voi kiikaroida lintuja ja muuta luontoa.