Pe­to­asiat kiin­nos­ta­vat kansaa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijan Samuli Heikkisen vierailu torstaina Karinkannan koululla Siikajoella kiinnosti muitakin kuin koululaisia.

Kiinnostavaa tietoa. Tutkija Samuli Heikkisen mukaan RKTL:n suorittama radioseuranta on ainoa tapa päästä selville siitä, miten sudet liikkuvat, mitä ne syövät ja paljonko niitä Suomessa on.
Kiinnostavaa tietoa. Tutkija Samuli Heikkisen mukaan RKTL:n suorittama radioseuranta on ainoa tapa päästä selville siitä, miten sudet liikkuvat, mitä ne syövät ja paljonko niitä Suomessa on.
Kuva: Timo Myllykoski

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijan Samuli Heikkisen vierailu torstaina Karinkannan koululla Siikajoella kiinnosti muitakin kuin koululaisia.

Pantasusi Miskan liikkuminen Siikajoen, Revonlahden ja Lumijoen maastossa ja sudesta Karinkannassa tehdyt näköhavainnot toivat myös joukon kyläläisiä kuulemaan tutkijan susiesitelmää.

"Petoasiat alkavat olla koko ajan enemmän ja enemmän kansaan vaikuttavia, tunteita nostattavia ja ihmisiä kiinnostavia asioita", myöntää Heikkinen.

Hän sanoo lapsuudessa kuultujen satujen, ihmissusielokuvien ja muiden vastaavien mielikuvia tarjoavien tarinoiden vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin, vaikka ihmiset eivät olisi koskaan eläintä itse nähneetkään. Tämän takia monet suhtautuvat susiin Heikkisen mukaan turhankin kriittisesti.

"En sano etteikö suden ilmaantumisessa omalle asuinalueelle ole mitään uhkaa tai ongelmaa, mutta vaaratilanteen mahdollisuus on pieni. Asia pitää huomioida ja tiedostaa, mutta se on laitettava siihen mittakaavaan mikä se todellisuudessa on", rauhoittelee tutkija ja kehottaa käyttämään tervettä maalaisjärkeä.



Suomessa ei susia siirrellä


Muutamissa yksittäisissä puheenvuoroissa Karinkannassakin nähty Miska leimattiin häirikkösudeksi ja sitä vaadittiin saatettavaksi pois päiviltä.

Yleensä ottaen Karinkannassa suhtaudutaan suteen kuitenkin ymmärtävästi ja maltilla. Muun muassa irtokoiria ja karhuja pidetään kylällä todennäköisempinä haittatekijöinä kuin sutta.

"Susi on viimeksi 1880-luvulla tappanut ihmisen Suomessa. Sen jälkeen ei ole tietoa, että susi olisi käynyt ihmisen päälle", Samuli Heikkinen sanoo.

Hän sai vastata Karinkannan koululla myös ikuiseen epäilykseen siitä, että tutkijoiden seuraama pantasusi olisi sittenkin tuotu autokyydillä Sotkamosta länsirannikolle.

"Yhtään sutta ei ole Suomessa autolla siirretty. Kyllä ne itse hoitelevat levittäytymisen", korostaa Heikkinen ja kertoo susien pyrkivän itärajan pinnassa olevalta vahvalta susialueelta pääasiassa länteen ja pohjoiseen.

Suomessa on Heikkisen mukaan oma noin 60-80 yksilön susikanta, mutta lisämateriaalia virtaa jatkuvasti rajan takaa Venäjältä. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin 150 sutta.

Karinkannan koulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset ovat viime syksyn aikana lukeneet sudesta, ja kun omalla kylällä tehtiin eläimestä havainto, haluttiin asiasta saada lisätietoa tutkijalta.

"Opettajana toivon, että lapsille välitettäisiin tietoa järkevästä ja asiallisesta suhtautumisesta Suomen luontoon", Karinkannan koulun rehtori Johanna Niemi sanoo.

Ilmoita asiavirheestä