Näyttö maastohiihdon epäillyistä dopingintapauksista kutistuu Suomen hiihtoliiton (SHL) puheenjohtajan, varatuomari Paavo M. Petäjän mukaan muutamaan Hemohesspussiin.
Hän ennakoi, että keskusrikospoliisin dopingjutussa suorittaman 1 200 sivuisen lisätutkintapöytäkirjan ja varsinaisen pöytäkirjan 3 200 sivuisen aineiston perustella lankeaa lopulta enintään muutama sakkotuomio laittomasta lääkeaineiden tai hormonivalmisteiden maahantuonnista.
"Kaiken tämän jälkeen pidän erittäin loukkaavana sitä, että asia päästettiin liian aikaisin julkisuuteen. Lisätutkinta puhdistaa sekä Jari Räsäsen että Lahden jutuissa epäillyt muutamaa pientä tekoa lukuunottamatta. Räsäs-jutussa ei saatu minun mielestäni minkäänlaista näyttöä rikoksista ja Lahden jutussa käteen jäi Hemohesspussit", Paavo M. Petäjä toteaa.
SHL:ssa on kummasteltu myös sitä, miksi vain Räsäs-jutussa asianomistajiksi nimetyille Suomen tietotoimistolle sekä sen entiselle päätoimittajalle Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle annettiin nähtäväksi kaikki asiakirjat.
SHL ripittää poliisia myös asianomistajille ja todistajille tehdyistä, erittäin arveluttavista kysymyksistä, joihin on annettu arvelujen varaan jääneitä vastauksia.
Lisätutkinnalla pyrittiin Paavo M. Petäjän mielestä näyttämään, että SHL:n entiset päävalmentajat Pekka Vähäsöyrinki ja Kari-Pekka Kyrö sekä valmentaja Antti Leppävuori olisivat Räsäs-jutussa syyllistyneet prosessipetoksiin sekä Kyrö lisäksi Lahden tapauksen yhteydessä kavallukseen.
Erikoiseksi asetelman tekee myös se, että SHL:lle tyrkytettiin tutkinnan aikana asianomistajan monoja, mutta se kieltäytyi johdonmukaisesti asemasta, koska ei nähnyt mitään aihetta ottaa sitä vastaan.
"Kun tämä juttu saadaan päätökseen, emme venytä asiaa enää mitenkään. Ainoa toivomuksemme on, että opetusministeriö palauttaisi liitolle sekä viime vuonna että tänä vuonna leikkaamansa avustukset. Jo nyt on nähty, että SHL:lla ei ole ollut osaa eikä arpaa tapauksissa ja muutoinkin tapaukset jäävät yksittäisiksi. Leikkauksista kärsivät vain nuoret hiihtäjälupauksemme. Lisäksi ministeriön oma tutkintapyyntö valtionapujen väärinkäytön osalta ei johtanut edes poliisitutkintaan", Petäjä vetoaa.
Räsäs-juttu sai alkunsa, kun Suomen tietotoimisto (STT) epäili jutussaan hänen käyttäneen vuosina 1995 ja 1996 Ruotsissa sairaalasta varastettua Genotropini-merkkistä kasvuhormonia.
STT:n entinen päätoimittaja Kari Väisänen ja jutun kirjoittanut toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen saivat asiassa tuomiot ja menettivät työpaikkansa.
Helsingin käräjäoikeus määräsi heidät myös maksamaan tuntuvia korvauksia useille SHL:n virka- ja luottamusmiehelle, mutta Helsingin hovioikeus pudotti korvausten määrän tuntuvasti alemmas ja rajasi niiden saajiksi vain Jari Räsäsen sekä liiton silloisen talousvaliokunnan puheenjohtajan Roger Turun ja jäsenet.
Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.
Aineita käytetään
Paavo M. Petäjä sanoo, että koko dopingjupakan aikana hän on saanut aimo annoksen lisätietämystä kielletyistä aineista. Meno on hänen mukaansa julmaa maailmalla.
Aineita käytetään paljon ja ainoat keinot ongelman kitkemiseksi ovat hänen mielestään tehokas valvonta ja urheilijoiden rangaistusten koventaminen.
Valmentajien elinikäisen kilpailukiellon Paavo M. Petäjä lyhentäisi samanlaiseksi kuin urheilijoilla.
"Oikeampi rangaistus sekä urheilijoille että ensimmäistä kertaa mukana oleville valmentajille olisi neljän vuoden kilpailukielto. Tärkeintä on silloinkin, että ketään ei tuomita ilman näyttöä ja ennenaikaisesti", huomauttaa Paavo.M. Petäjä.
Valtionsyyttäjä Pekka Koponen suorittaa dopingjutun syyteharkinnan. Sen arvioidaan kestävänä useita kuukausia.