Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on alentanut Suomen kasvunennustetta. Tiistaina julkistetun raportin mukaan talous kasvaisi Suomessa kuluvana vuonna vain 2,2 prosenttia. Koko euroalueella kasvu putoaisi lähelle yhtä prosenttia.
Molemmilla arvioillaan OECD synkistelee aivan toisella tasolla kuin suomalaiset suhdanne-ennusteet.
"He ovat alentaneet omaa ennustettaan Suomelle tälle vuodelle aika paljon", toteaa finanssineuvos Hannu Jokinen valtiovarainministeriöstä ylen varovasti, sillä ministeriö julkistaa oman katsauksensa vasta perjantaina.
Erityisesti Jokisen silmään pistää se, että Suomen tuonnin arvioidaan kasvavan peräti kuusi prosenttia. Nettovienti, viennin ja tuonnin erotus, jäisi näin nollille. Samaten varastot supistuisivat.
Seisokit vaikuttavat
"2,2 on tavattoman heikko kasvu tälle vuodelle", Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius sanoo. Hän odottaa ainakin puolen prosentin kasvuvaikutusta nettoviennistä. Siksikin, että kotimaan kysyntä ja vienti näyttävät OECD:llä olevan linjassa kotimaan odotusten kanssa.
"Meidän ennusteissa bkt:n kasvu ei hidastu näin paljon." Ydinvoiman rakentaminen paisuttaa enemmän tilastoja vuonna 2006, myös Helenius kummastelee oudon kovaa tuontiennustetta.
Jos metsäteollisuuden tuotantoseisokit jatkuvat, voi kasvu jäädä matalaksi, ekonomisti Lauri Uotila Sammosta sen sijaan arvioi. "Se on avaintekijä."
"Pikkuisen hämmästyttää", Uotilakin silti aprikoi. Sillä sekä kauppa että muut palvelut ovat kehittyneet hyvin. Varovaisin suomalaisarvio on toistaiseksi lupaillut 2,7 prosentin kasvua kuluvalle vuodelle, hän muistuttaa. Haitari on venynyt aina 3,5 prosenttiin.
Sen sijaan euroalueen osalta näkemykset OECD:n kanssa ovat pitkälti yhtenevät, Jokinen vertaa. "OECD:ssä ollaan hyvin huolissaan euroalueen heikkoudesta", hän summaa. "Euroalueella on mennyt yllättävän heikosti tänä vuonna, vaikka Saksassa olikin ensimmäinen neljännes suhteellisen hyvä."
OECD laski nyt ennusteensa 1,2 prosenttiin vuodenvaihteen 1,9 sijaan. Teollisuusmaita luotaavan OECD:n pääekonomistin Jean-Philippe Cotis´n mukaan euroalueen talous reipastuisi uudestaan vasta vuoden lopulla.
Niin vahva euro kuin kallistunut öljyn hintakin pudottavat kasvumahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan yksin selitä sitä, että "Eurolandiassa" vuosi sitten alkanut tervehtyminen näyttää pysähtyneen.
Ongelmana ovat vanhat jäykkyydet. Rakenneuudistukset, joilla varustaudutaan esimerkiksi ikääntymiseen, ovat Euroopassa pitkälti tekemättä.
Huolet kiteytyvät suurissa EU-maissa. Saksaa jarruttaa kotitalouksien säästövimma. Korkea työttömyys saa kuluttajat panttaamaan ostoksiaan. Myös Ranskan kotimaankysyntä alenee.
Kulutus tasaiseksi
Italiaa vaivaavat kohoavat hinnat. Lisäksi teollisuus kadottaa markkinaosuuksiaan lähinnä Aasian suuntaan. Viimeisen puolen vuoden aikana Italia on jo osoittanut taantuman merkkejä. Jos taas kysyntä lähtisi kasvuun, inflaatio vain kiihtyisi.
Cotis on ylipäänsä huolissaan eriävästä kulutuskulttuurista säästöihin taipuvaisten aasialais- ja eurooppalaiskuluttajien sekä tuhlaavien amerikkalaisten välillä.
Tasapainoon olisi pyrittävä, muuten voi seurauksena olla dollarin äkillinen romahdus. Sitä ei toistaiseksi ole kirjattu OECD:n ennusteisiin, mutta "epäkiitollinen skenaario häämöttää asteittain", Cotis varoittaa.