Kolumni

Pes­si­mis­ti pe­da­go­gi­na pyrkii va­rau­tu­maan

"Aloin kiinnittää huomiota siihen valtakunnalliseen ilmiöön, että nuoret opettajat väsyvät ja vaihtavat alaa."

Pidin ensimmäiset opetustuntini 33 abiturientin ryhmänohjaajana elokuussa 2003. Kun päästin heidät lounaalle ja luokka tyhjeni, tiedostin, että he eivät taida palata. En ymmärtänyt sanoa, että koulu jatkuu ruokailun jälkeen.

Lounaspöydässä rehtori sanoi, että voinkin jo päästää abit kotiin siltä päivältä. Nolona tunnustin, että niin taisi jo käydä. Jouduin toteamaan pedagogisessa strategiassani olevan vielä hiomista. ”Olisikin ihme, jos hallitsisit sen jo nyt”, rehtori lohdutti.

Olen viime aikoina pohdiskellut pessimismipedagogiikan käsitettä – sitä, miten pessimismi voisi tukea opettajan työtä.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut