Nukketeatteri Akseli Klonk: Pessi ja Illusia. Ohjaus ja dramatisointi Tuomas Kumpulainen. Nuket Virpi Tanskanen. Varjonuket Virpi Tanskanen ja Kim Huhtanen. Lavastus ja video Kim Huhtanen. Valot Kimmo Korkala. Puvustus Tarja Pekkala. Seuraava esitys 19.5. klo 13 Nukun pieni sali.
Akseli Klonkin Pessi ja Illusia ei ole tavanomainen tarina. Klassikkosadun runko versoo, versioi ja demonstroi haukia, etanoita, palokärkiä, maariankämmeköitä, merta ja näsiöitä.
Ohjaaja ja dramaturgi Tuomas Kumpulainen antaa luonnon lisääntyä ja hallita Yrjö Kokon satua. Kumpulainen on lukenut Kokon tekstin tarkkaan ja nostaa varjokuvina tai nukkeina esille koko joukon sadussa vain vilahtavia eliöitä ja kasvikuntaa.
Luonto esittäytyy vahvempana kuin sota, jota tarinassa kuitenkin käydään. Pasifismin ohi nousee sanoma, että kyllä luonto kestää ja voittaa.
On sitten eri asia, kuinka hyvin lapsukaiset Pessin ja Illusian perustarinan kaikkien versojen alta enää hahmottavat.
Tarina on sirpaleinen, mutta lähestymistapa anarkistinen ja humoristinen.
Virpi Tanskasen nuket ovat valloittavia. Närhellä on vartalona kännykkä ja hanhi on muotoiltu vessanpöntön kannesta. Nimikkonuket ovat huikean omaperäiset: Illusia läpikuultavan vihreä ja Pessi rosoista tummanruskeaa puuta. Luomukset vain ovat niin pieniä, ettei niitä näe kunnolla.
Pessi ja Illusia jää Tuomas Kumpulaisen viimeiseksi ohjaustyöksi Klonkille. Hän on irtisanoutunut.
Esityksen sisällä on sääpostikortin muodossa viesti kulttuuripäättäjille. Jouni Järvenpää tanssii villisti videolla eikä livenä, koska ryhmä ei voinut maksaa hänelle työehtosopimuksen mukaista palkkaa.