Innovaatioiden kaupallistaminen on yritysten leipälaji, ei yliopistojen, muistutti Sitran johtaja Antti Hautamäki Oulun yliopiston 50-vuotisjuhlaseminaarissa tiistaina.
Hautamäki linjasi yliopiston palvelevan parhaiten yhteiskuntaa kouluttamalla huippuasiantuntijoita ja tuottamalla tieteellisiä, vapaasti saatavia julkaisuja. Seminaarin teemaksi valittua yliopistouudistusta tarkasteltiin monesta kulmasta, ja usean puhujan viesti oli selvä: yliopistoissa tulee keskittyä laatuun.
Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto oli kaupallistamiskysymyksessä Hautamäen kannalla. "Innovaatiot ja niiden kaupallistaminen ovat kansantalouden kannalta tärkeä asia, mutta kaupallistamisvaihe on yritysten tehtävä", hän totesi.
Niiniluoto huomautti, että Helsingin yliopisto on mukana keksintöjen, ohjelmistojen ja teknologioiden kaupallistamiseen keskittyvässä Licentia-yhtiössä, mutta yliopistoille ei tätä kautta juuri raha ole kanavoitunut. "Vuosien varrella tulos on tainnut olla useimmiten miinusmerkkinen".
Vauhdilla tieteelliseen tutkimukseen
Tiistaina julkistettu suomalaisen konetekniikan alan tieteenala-arviointi tukee Hautamäen viestiä. Suomen Akatemian teettämän arvioinnin mukaan konetekniikan tutkimus painottuu liikaa yrityslähtöisiin, lyhyen tähtäimen tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.
Soveltavan tutkimuksen korostuminen heijastuu alan perustutkimuksen heikentymisenä. Arvioijat ehdottavatkin tutkimuksen painopistettä nopeaa siirtämistä yrityslähtöisestä ongelmanratkaisusta alan perustavanlaatuiseen tieteelliseen tutkimukseen. "Suora yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä on kuitenkin tärkeää", Hautamäki muistuttaa.
Yliopistouudistus muuttaa yliopistojen rahoitusmallia radikaalisti. Yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitushalukkuutta on pyritty lisäämään verohuojennuksilla. Esimerkiksi yritysten vuotuisten lahjoitusten veroton yläraja on nostettu 250 000 euroon.
Yhdysvalloissa
suuria lahjoituksia
Niiniluodon esittelemien lukujen mukaan Yhdysvalloissa yliopistojen tulot opiskelijaa kohti laskettuna ovat yli nelinkertaiset eurooppalaisiin yliopistoihin verrattuna. "Yhdysvalloissa yliopiston alumnit lahjoittavat paljon rahaa yliopistoille, meiltä tämä perinne puuttuu kokonaan", Niiniluoto huomautti.
Jos on ulkopuolisen rahoituksen saaminen haasteellista, niin ei ole helppoa perusrahoituksenkaan kanssa. Hautamäki vaati 500 miljoonaa euroa lisää perusrahoitusta yliopistoille vuositasolla, ja ehdotus sai heti kannatusta yleisöstä. "Perusrahoitus on jäänyt jälkeen, kun tutkintotavoitteita nostettiin, mutta resursseja ei annettu lisää", Niiniluoto muisteli.