Kirjoittaja on Oulun yliopiston rehtori.
Valtion tiede- ja teknologianeuvosto on laatinut luonnoksen Suomen tutkimusjärjestelmän rakenteelliseksi kehittämiseksi ja valtioneuvostossa on valmistunut valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009. Viime syksynä valmistuneiden työryhmien ja selvitysmiesten raporttien esitykset alkavat nyt näkyä maamme tiede- ja korkeakoulupoliittisissa linjauksissa ja päätöksenteossa.
Tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä käsittelevässä luonnoksessa teemoja ovat priorisointi, kansainvälinen ja kansallinen profilointi, ennakointiin tukeutuva päätöksenteko, kansainväliseen huippuun yltävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kansainvälinen yhteistyö.
Keskeinen tavoite on maamme kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen globalisoituvassa taloudessa vahvistamalla huipputason osaamista ja lisäämällä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Yliopistojen perusrahoitus ja laadulla kilpailtava rahoitus halutaan saada nykyistä parempaan tasapainoon keskenään. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen on koko tutkimusjärjestelmän keskeinen kehittämistavoite, jota aiotaan edistää myös lainsäädäntötoimin.
Valtion tiede- ja teknologianeuvoston ehdotuksen mukaan yliopistojen kehittämistoimet kohdistetaan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Korkeakoululaitosta ei enää laajenneta, mutta yliopistojen tulee parantaa kansainvälistä kilpailukykyään profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan.
Maan hallitus on käsitellyt tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa hallituskautensa puolenvälin arvioinnissa. Hallitus aikoo tukea talouskasvun osaamispohjaa seuraavan kahden vuoden aikana lisäämällä voimavaroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä parantamalla tutkimustoiminnan ja siihen liittyvien sovellutusten yhteensovittamista.
Vuosina 2006-2007 tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan osoitetaan lisämäärärahoja seuraavasti: yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 20 miljoonalla eurolla vuodessa korkeakoulujen kehittämislain mukaisesti, kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimus- ja tuotekehitysmenoja lisätään kaikkiaan 30 miljoonalla eurolla, Suomen Akatemian tutkimusvoimavaroja 19,7 miljoonalla eurolla ja taloudellisten tutkimuslaitosten rahoitukseen osoitetaan lisäystä yhteensä 300 000 euroa. Lisäksi Akatemian rahoitusmallia uudistetaan nykyistä joustavammaksi. Ulkomaisten huippututkijoiden rekrytoimiseksi perustetaan määräaikaisia tutkimus- ja opetustoimia.
Yliopistojen tulee tiivistää yhteistyötä muun muassa lisäämällä laitteiden yhteishankintoja. Lisäksi hallitus haluaa kasvattaa yksityisen rahan määrää yliopistojen rahoituksessa, kehittää tutkimusrahoituksen rakennetta sekä lisätä yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä ja ammattimaisuutta yliopistojen johtamisessa. Myös innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämistä uusiksi tuotteiksi ja yrityksiksi halutaan tehostaa.
Hallitus uudistaa koulutusta laajalla toimenpidekokonaisuudella, jonka tavoitteena on talouskasvun osaamisperustan vahvistaminen ja työvoiman tarjonnan turvaaminen työuran alkamista varhaistamalla. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää halutaan lisätä. Opetusministeri on asettanut työryhmän selvittämään Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen maksullisuutta syksyn 2005 budjettiriihessä tehtäviä päätöksiä varten.
Hallituksen linjauksista osa on jo konkreettisia päätöksiä, kun taas osa menee opetusministeriön jatkovalmisteluun. Suomen uudet tiede- ja korkeakoulupoliittiset linjaukset eivät ole ristiriidassa Oulun yliopiston omien linjausten ja tavoitteiden kanssa.
Oulun yliopisto on monitieteinen yliopisto, jolla on jo selvä profiili. Yliopisto on tieteellisesti vahva ja arvostettu erityisesti valitsemillaan kolmella painoalalla: informaatiotekniikka, biotekniikka, ympäristö ja pohjoisuus. Nämä ovat myös keskeisiä aloja sekä Oulun seudun että koko Pohjois-Suomen elinkeino- ja kulttuurielämälle. Painoalat näkyvät vahvasti niin Oulun kaupungin kasvusopimuksessa, Oulun seudun osaamiskeskusohjelmassa kuin myös Pohjois-Suomen alueellisissa ohjelmissa.
Yliopistolla on lisäksi laaja sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten, kuntien ja yritysten kanssa. Nämä tekijät luovat pohjan Oulun yliopiston menestymiselle kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ja kiristyvässä kilpailussa.
Valtioneuvoston uusissa linjauksissa on yliopistojen näkökulmasta myös aihetta huoleen ja kritiikkiin. Taloudelliset näkemykset ohjaavat nyt yliopistojen kehittämistä voimakkaasti. Yliopistot nähdään tällä hetkellä liiaksi vain talouskasvun turvaajina ja yritysmaailman tämän hetkisten tarpeiden tyydyttäjinä. Yliopistojen yleinen sivistystehtävä ja perustutkimuksen merkitys ovat jäämässä taka-alalle.
Yliopistojen tutkimustoiminnan vaaditaan olevan kansainvälistä huippua, mutta perustutkimuksen tekemiseltä puuttuu kuitenkin "perusturva", sillä käytännössä tutkimusrahoitus on budjetin ulkopuolista kilpailtavaa rahaa. Kilpailtavasta rahoituksesta taas valtaosa on tarkoitettu soveltavaan tutkimukseen, jonka osuutta nyt entisestään lisätään suhteessa perustutkimukseen.
Tutkimusta soveltavaan suuntaan ohjaa lisäksi vaatimus lisätä entisestään yrityksiltä tulevaa rahoitusta.