Suomi on täysivaltainen tasavalta. Vanhan hallitusmuodon ensimmäinen lause otettiin uuteen perustuslakiimme entisellään.
Professori Kauko Sipposen mukaan Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja menetettyä itsemääräämisoikeuden monista suvereniteettiin kuuluneista asioista tämä virke on kovertunut ontoksi.
Sipposen reilu vuosi sitten Elinkeinoelämän valtuuskunnan EU-julkaisussa tekemä keskustelualoite on vaiettu kuoliaaksi. Suomen poliittinen johto välttelee aihetta.
Ranskan kansalliskokouksen vuonna 1789 hyväksymässä ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltiin, että jokainen kansa on riippumaton ja suvereeni. Tähän periaatteeseen 1.3.2000 voimaan tullut perustuslakimme nojaa.
EU-jäsenenä Suomi on kuitenkin luovuttanut merkittävän osan suvereenisia oikeuksia unionin toimielimille. Tästä huolimatta vajaa neljä vuotta voimassa ollut perustuslakimme ei määrittele Suomen suhteita unioniin. Lähtökohtana on, että valtion sitoutumista kansainväliseen järjestöön ei pidetä suvereenisuudesta luopumisena.
Tämä selitetään Sipposen mukaan sillä, että unionin jäsenenä Suomi käyttää osaa suvereniteetistaan yhdessä muiden täysivaltaisten valtioiden kanssa eurooppalaisen yhteistoiminnan hyväksi.
Perustuslain kansainvälisiä suhteita koskevassa luvussa määritellään sentään EU-asioiden käsittely kotimaassa.
Jäsenvaltiot antavat Euroopan unionille toimivaltaa yhteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. EU:n perustuslakiluonnoksen ensimmäisen artiklan mukaan unionin perusluonne ja unionin ja jäsenvaltioiden välinen suhde tulevat muuttumaan.
Suomen hallitus on myöntänyt EU:n uudistusta koskevassa selonteossa, että kyseessä olisi kokonaan uudenlainen poliittinen järjestelmä. Perustuslain ei arvioida muuttavan unionista liittovaltiota, vaikka se vahvistaakin sellaisia rakenteita ja periaatteita, jotka erottavat unionin perinteisestä kansainvälisestä järjestöstä.
EU toimii sekä ylikansallisena yhteisönä että hallitusten välisenä järjestönä. Unioni toimii jäsenvaltioiden sille antaman toimivallan rajoissa ja se toimivalta, jota perustuslaissa ei ole annettu unionille, kuuluu jäsenvaltiolle. Tämä merkitsee sitä, että lopullinen valta päättää unionin toimivaltuuksista on jäsenvaltioilla.
Riitaisa ja laajeneva unioni yrittää saada tämän vuoden aikana sovun perustuslaista. Suomessa on samanaikaisesti ryhdyttävä valmistelemaan perustuslakimme tarkistamista.
Perustuslaissa on määriteltävä Suomen ja unionin välinen suhde, koska EU-jäsenyys on aiheuttanut useita oikeudellisia ja toisasiallisia rajoituksia Suomen täysvaltaisuuteen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on myös todennut, että jäsenyys on merkinnyt nimenomaan täysivaltaisuuden rajoituksia julkisen vallan eri lohkoilla.
EU:n sivuuttaminen perustuslaista on perusteltu sillä, että unioni on koko ajan muutoksessa. Siihen ei voida loputtomiin vedota.
Unionin uusi perustuslaki kaventaisi maamme itsemääräämisoikeutta entisestään, joten oikean ja rehellisen kuvan antaminen Suomen suhteesta unioniin olisi ehdottoman tärkeää. Seurauksena saattaa olla, että EU:n perustuslaki tulkitaan olevan kansallisen perustuslakimme yläpuolella.
Kansallisen toimivallan kaventumista ei pidä päättää ilman, että kansalaiset ovat mukana päättämässä siitä. Neuvoa-antava kansanäänestys on tarpeen Suomessa, jos unioni saa esitetyn kaltaisen perustuslain.
Kansanäänestyksen tarvetta lisää perustuslakimme jälkeenjääneisyys Euroopan integraatiosta.