Suomi korostaa alkaneella puheenjohtajakaudellaan EU:n avoimuutta ja tehokasta viestintää. EU-kieleen erikoistuneen tutkija Inkaliisa Vihosen mukaan unionissa on laajemminkin huomattu, että vaikeaselkoinen jargon ja kömpelö tiedottaminen vieraannuttavat kansalaisia EU:sta.
- Perustuslakikriisi on ollut sellainen kokemus, että komissiokin on ottanut kantaa selkeämmän viestinnän puolesta, Vihonen kertoo.
EU-viestinnän vaikeaselkoisuus johtuu Vihosen mukaan osaltaan unionin elitistisestä hallintoperinteestä, joka poikkeaa melkoisesti pohjoismaisesta kulttuurista. Pohjoismaisen kansanvallan perinteeseen kuuluu, että hallintotekstit eivät ole suppean sisäpiirin keskinäistä munkkilatinaa.
- Suomessahan on totuttu siihen, että lainsäädäntöä voi lukea lähes kuka tahansa. Esimerkiksi Englannissa lakiteksti ei avaudu ollenkaan yhtä hyvin tavallisille kansalaisille, Vihonen sanoo.
EU-viestinnän perusongelmana on Vihosen mukaan sama kuin kaikissa valtionhallinnoissa: kuinka saada jäykät juridiset tekstit kääntymään ymmärrettäviksi tiedotteiksi ilman, että asiasisältö kärsii.