Venäjän parlamentin ylähuoneen varapuheenjohtaja Mihail Nikolajev ei näe mitään syytä muuttaa Venäjän perustuslakia. Oulun talousfoorumiin osallistuva Nikolajev sanoo, että vuodesta 1993 saakka voimassa ollut perustuslaki on toiminut hyvin ja turvannut kokonaisuuden, vaikka paljon on tapahtunut, ja ajat ovat olleet vaikeita.
Hän kiistää, että kansalaisten keskuudessa saati hallinnossa olisi paineita muuttaa lakia mihinkään suuntaan. "Ei meillä edes keskustella siitä", Nikolajev toteaa Kalevan haastattelussa.
Hän kertoo, ettei presidentti Vladimir Putin ole ilmaissut haluaan muutokseen, eikä hän ole Nikolajevin mielestä antanut myöskään aihetta puuttua perustuslakiin.
Venäjä pysyy valitsemallaan tiellä
Mihail Nikolajev painottaa, että Venäjän perustuslaki on koko kansan hyväksymä. Näin ei hänen mukaansa kaikkialla suinkaan ole.
Parlamentin ylähuoneen varapuheenjohtaja sanoo, että kaikki voivat olla rauhallisia siitä, että Venäjä on kulkenut tuolloin vuonna 1993 valitsemallaan tiellä. Demokratia on hänen mielestään Venäjän oma sovellus, jossa näkyvät niin maan historia kuin maailmannäkemys ja perinteet.
"Venäjä puolustaa omaa kokonaisuuttaan. Venäjä on rikkinäinen maa. Demokratia ei tarkoita, että kaikki olisi sallittua. Naapurien pitää ymmärtää näitä asioita", Nikolajev muistuttaa.
Hän ei innostu ensikään siitä, että Venäjästä tulisi pääministerivetoinen maa kuten Suomelle on käymässä. Nikolajev sanoo, että Venäjä ei ole Suomi, ja venäläisyyteen sopii hyvin yhden ihmisen valta. "Emme voi toimia ruhtinaskunnan tasolla", hän sanoo.
"Meillä on presidentti, jonka kansa on valinnut", Nikolajev painottaa. Hänen mielestään voimakas toimeenpanovalta vahvistaa Venäjän järjestelmää.
Nikolajev toteaa, että tällä hetkellä päällimmäisiä ongelmia ovat mm. terrorismi ja kasvihuoneilmiö. "Näidenkin asioiden takia tarvitaan demokratian kehittämisen rinnalla voimakasta toimeenpanovaltaa."
Mihail Nikolajevin mielestä voimalla ei saada järjestystä aikaan, eikä demokratiaa ei voi viedä toiseen maahan kuten ei vallankumoustakaan.
Venäjän nykyistä tiukempi yhteys Euroopan unioniin ei innosta Nikolajevia. Hänen mielestä EU:lla on ongelmia talousasioittensa kanssa. Pulmia on hänen mielestään myös uusien jäsenmaiden kanssa, erityisesti Itä-Euroopan valtioiden.
"Ja EU:ssa on Nato", Nilolajev sanoo.
Liikehdintä on kasvun merkki
Mihail Nikolajev pitää taistelua vallasta Ukrainassa, Kirgisiassa ja Kazakstanissa luonnollisena asiana ja kasvun merkkinä. Hän perustelee mielipidettään sillä, että näillä mailla ei ole oman valtion rakentamisen historiaa, eikä niille on muotoutunut yhteiskunnallisia sisältöjä.
"Toisaalta nämä maat ovat köyhimmästä päästä." Nikolajev kertoo, että köyhyys synnyttää kaikkialla terrorismia ja tietämättömyyttä.
Hän kysyy perään, miksi suomalaiset ovat niin rauhallisia. Ja vastaa itse: "Suomessa on korkea elintaso. Teillä on oma historianne. Ymmärrätte mitä valtio on ja mikä on kansalaisyhteiskunta. Teidän pitäisi opettaa muita, ei arvostella."
Jo kolmatta kertaa lyhyen ajan sisään Suomessa vieraileva Mihail Nikolajev pitää Suomen ja Venäjän suhteita ihan mallikkaina. "Meillä on paljon yhteistä. Emme ole sotineet lähes koskaan, ja olemme kunnioittaneet toistemme historiaa."
Hän haluaa suomalaisten muistavan, että "suomalaiset ovat saaneet kehityspiikin Neuvostoliitolta".
Nikolajev toivoo nyt suomalaisten apua nimenomaan Luoteis-Venäjälle. "Se on myös nyt alkaneen talousfoorumin aihe. "