Espanjan voimassaoleva demokraattinen perustuslaki on ollut maassa paljon esillä viime aikoina. Tärkeänä syynä valtiosäännön julkisuuteen on se, että perustuslaki täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Myös Espanjan autonomisten alueiden poliitikkojen vaatimukset perustuslain uudistamisesta on pitänyt sitä julkisuuden valokeilassa.
Pitkän Francon diktaduurikauden päättänyt Espanjan uusi perustuslaki laadittiin varsin nopeaan tahtiin vuosina 1977-78. Sitä edelsivät Espanjan ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit 41 vuoden tauon jälkeen kesäkuussa 1977.
Parlamentti valitsi seitsemänjäsenisen komitean valmistelemaan valtiosääntöä. Komitean työskentely oli lähes täysin salaista Madridin parlamentissa cortesissa sekä Gredosin parador-hotellissa Madridin ulkopuolella.
Salamyhkäisyyden taustalla oli Espanjan asevoimien ja äärioikeiston painostus. Uusi perustuslaki hyväksyttiin ensin parlamentissa ja myöhemmin kansanäänestyksessä joulukuun 6. päivänä 1978.
Alueille
itsehallinto
Voimaan astunut hallitusmuoto merkitsi Espanjan mukaantuloa länsimaisten demokraattisten valtioiden joukkoon. Perustuslain kahdeksas osasto "valtion alueellisesta järjestämisestä" takasi laajan itsehallinnon historiallisten maakuntien Baskimaan, Galician sekä Katalonian ohella myös muille Espanjan alueille, jotka sitä halusivat.
Perustuslakikansanäänestyksen kunniaksi joulukuun 6. päivä julistettiin Perustuslain päiväksi ja se on nykyisin pyhä Espanjassa.
Baskit ja katalaanit
tyytymättömiä
Yhteisymmärrys perustuslakiin liittyvässä keskustelussa ja suoranaisessa kiistelyssa onkin loistanut poissaolollaan viime kuukausina.
Pääministeri José María Aznarin johtaman Kansanpuolueen hallituksen virallisen kannan mukaan nykyistä perustuslakia ei ole mitään syytä muuttaa.
Kuitenkin jopa peruslain laatijoihin kuulunut Kansanpuoleen ensimmäinen puheenjohtaja ja Galician autonomisen hallituksen nykyinen johtaja Manuel Fraga kannattaa perustuslain uudistamista, koska kuluneiden 25 vuoden aikana Espanja on muuttunut.
Kahden muun Espanjan historiallisen maakunnan Baskimaan ja Katalonian monet poliitikot ovat vieläkin jyrkemmällä linjalla. Baskihallituksen nationalistijohtajan Juan José Ibarrettxen suunnitelmat alueen autonomisen aseman muuttamisesta itsenäisempään suuntaan ovat lähes täysin Espanjan nykyisen perustuslain ulkopuolella.
Vaalit lisäävät
painetta Kataloniassa
Kataloniassa niin sosialistit kuin nationalistitkin kannattavat alueen autonomian kasvattamista, mutta eri näkökohtia painottaen.
José María Aznarin hallitus on leimannut "vaaralliseksi katalonialaiseksi itsenäisyysmieheksi" erityisesti Katalonian nykyisen sosialistijohtajan Pasqual Maragallin. Samalla Aznarin hallitus on syyttänyt sosialistioppositiota selvän autonomiapolitiikan puuttumisesta.
Aznarin hallituksen syyttelyn taustalla ovat osaltaan Katalonian aluevaalit, jotka järjestetään marraskuussa. Katalonian vaaleihin sosialistit lähtevät ennakkosuosikin asemassa.
Pasqual Maragall on selvän liittovaltiomalin kannattaja ja samalla hän vaatii Katalonialle lisää oikeuksia. Maragall on lanseerannut myös erityisen termin, "käytännöllinen nationalismi".
Eräät asiantuntijat nimittävät nykyistä 17 autonomisen alueen muodostamaa järjestelmää "asymmetriseksi liittovaltioksi", jossa eri autonomisten alueiden itsehallinnon taso ja sen nykyiset lisäämisvaatimukset vaihtelevat.
Espanjassa arvioidaan yleisesti, että ainoastaan Baskimaan ja Katalonian itsehallintovaatimukset ylittävät nykyisen perustuslain asettamat rajat osittain.