Kysymys kansanäänestyksen järjestämisestä Euroopan unionin uudesta perustuslaista jakaa puolueet kahteen kastiin. Ainoastaan keskustan eurovaaliehdokkaiden riveistä löytyy suurin piirtein yhtä paljon kansanäänestyksen puoltajia ja vastustajia. Muissa ryhmissä ehdokkaat olivat lähes yksimielisestä joko äänestyksen puolesta tai vastaan.
Sanomalehti Kalevan EU-vaalikoneelle kantansa asiasta kertoi 150 eurovaaliehdokasta. Selvä 90 ehdokkaan enemmistö puoltaa kansanäänestyksen järjestämistä 47 ehdokkaan vastustaessa. 13 ehdokasta ei osannut sanoa asiasta juuta tai jaata.
Kansanäänestyksen kannattajat löytyvät pienempien ryhmien riveistä. Kaikki kantansa ilmaisseet vihreiden, perussuomalaisten, kommunistisen puolueen sekä Suomi-isänmaa- ja Köyhien asialla-ryhmien ehdokkaat kannattivat äänestyksen järjestämistä.
Vihreiden Satu Hassin mielestä perustuslaki on niin merkittävä uudistus, että kansalaisilla on oltava mahdollisuus sanoa siitä sanansa. "EU ajautuu umpikujaan, jos suppea porukka tekee kerran toisensa jälkeen isoja päätöksiä kansalaisten päiden yli, käyttäen käsittämätöntä kieltä", Hassi arvioi.
Myös vasemmistoliiton ehdokkaat yhtä lukuunottamatta puoltavat kansanäänestystä. Puoluetovereiden linjasta poikkeavan Jan-Mikael Hakomäen (vas.) mielestä perustuslakiehdotuksesta on tuskin tarvetta äänestää, koska se tulee muutoinkin kaatumaan.
"Nykyinen perustuslakiehdotus on laadittu epädemokraattisesti ja sen valmistelussa ei ole kansalaisia ja yhteiskunnallisia liikkeitä kuultu lainkaan", Hakomäki perustelee mielipidettään.
Demarit ja kokoomus samoilla linjoilla
Kolmessa suurimmassa puolueessa asia nähdään toisin. Kansanäänestyksen vastustaminen on yhtä vahvaa sekä kokoomuksen että demareiden ehdokkaiden keskuudessa. Kummankin puolueen ehdokkaista 13 on äänestyksen järjestämistä vastaan ainoastaan kahden ehdokkaan sitä kannattaessa.
Ulpu Iivarin (sd.) mielestä ehdotus perustuslaiksi ei näillä näkymin sisällä sellaista uutta vallan siirtoa, että kansanäänestystä olisi tarvetta järjestää.
"Kansalaisten mahdollisuus perehtyä ja ottaa kantaa yli 100-sivuiseen perustuslakiin ei ole realistinen. Demokraattisesti valittujen päättäjien on kannettava vastuunsa", Pirjo Kemppi-Virtanen (kok.) puolestaan vaatii.
Myös sosiaalidemokraattien Lasse Lehtinen kaipaa päättäjiltä selkärankaa asiassa. "Kansanäänestys on kansan valitsemien edustajien tapa välttää vastuu ja sysätä se takaisin äänestäjille."
Keskustalle vaikea kysymys
Keskustalle kysymys kansanäänestyksestä on muita vaikeampi. Kansanäänestystä kannattaa kahdeksan keskustalaista ehdokasta, kun kuusi eli lähes yhtä moni sitä vastustaa. Lisäksi saman suuruinen ehdokasjoukko ilmoittaa, ettei osaa sanoa mielipidettään asiasta.
Alpo Rusi (kesk.) perustelee kansanäänestystä sillä, että sen järjestäminen kaikissa EU-maissa lähentäisi kansalaisia EU-kysymyksiin.
Minna Nissilän (kesk.) mielestä tarpeellisen tiedon välittäminen puolueettomasti kaikille äänestäjille kansanäänestystä varten on mahdottomuus.
Monen muun keskustalaisen tavoin Anneli Jäätteenmäki lykkää vielä mielipiteensä kertomista. "Odotetaan lopullinen sisältö, sen jälkeen vasta voi ottaa kantaa", Jäätteenmäki linjaa.
Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa 2. kesäkuuta. Varsinainen vaali päivä on kesäkuun 13. päivä. Ehdokkaita eurovaaleissa on yhteensä 227.