Perustuslakiin tehtäviä muutoksia ryhdytään työstämään lähiviikkoina parlamentaarisessa komiteassa. Sillä on vajaa vuosi aikaa, ensi syyskyyn loppuun, tehdä pykäläkohtaiset muutosesitykset vuonna 2000 voimaan tulleeseen perustuslakiin. Hallitukselle lopullisen lakiesityksen valmistelee oikeusministeriö.
Uudistukset, jotka on hyväksyttävä kahdessa eduskunnassa, tulevat voimaan vuoden 2012 maaliskuun alussa eli samalla kun seuraava presidentti aloittaa virkakautensa. Hän joutunee toimimaan nykyistä pienemmillä valtaoikeuksilla.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) sopivat torstaisessa kokouksessaan, että jokaisesta suuresta puolueesta komiteaan tulee kaksi edustajaa sekä keskisuurista ja pienistä puolueista yksi edustaja kustakin. Lisäksi kaikki saavat yhden varaedustajan.
Ryhmät valitsevat edustajansa valitsevat parin viikon sisällä. Halutessaan ne voivat valita komiteaan jonkun muun kuin kansanedustajankin. Oikeusministeri Braxin mukaan valtioneuvoston on määrä nimittää komitea tämän kuun lopulla.
Torstain kokouksessa ei keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin kertoman mukaan henkilönimistä vielä puhuttu. Sisältökysymyksiinkään ei juuri puututtu.
Jo pitempään on pidetty selviönä, että komitean johtoon tulee suurimman eduskuntaryhmän eli keskustan edustaja. Vahvimmin veikkauksissa on ollut esillä varapuhemiesmies Seppo Kääriäisen nimi, mutta muitakin vaihtoehtoja mietitään.
Parlamentaarisen komitean tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laaja konsensus perustuslakiin tehtävistä uudistuksista. Oikeusministeri Brax ennakoi, että se löytyy viimeistään ensi keväänä "kun Keski-Suomesta lumet ovat sulaneet".
Brax painotti, ettei komitean tarvitse aloittaa työtään alusta loputtomilla seminaareilla ja asiantuntijakuulemisilla.
"Komitean työtä helpottaa olennaisesti se, että pohjatyöt on tehty perusteellisesti oikeusministeriön selvitystyöryhmässä", Brax muistutti.
Hänen mukaansa myös presidentin kansliaa kuullaan uudistuksessa asiantuntijana. Brax kuitenkin tähdensi, että perustuslakiasiat ovat korkeimman valtioelimen eli eduskunnan toimivaltaan kuuluvia asioita.
Brax ei lähtenyt spekuloimaan sillä tilanteella, että presidentti asettuisi vastustamaan eduskunnalle annettavaa muutosesitystä.
Nihkeimmin presidentin valtaoikeuksien karmiseen on suhtautunut presidentti Tarja Halonen, vaikkeivat uudistukset häntä koskekaan.