Laajentumiskomissaari Olli Rehn kehottaa edelleen Suomea ratifioimaan EU:n perustuslain ennen EU-puheenjohtajakautta. Eduskunnan suuressa valiokunnassa vieraillut Rehn sanoi perjantaina, että pelkkä poliittinen hyväksyntä eduskunnalta ei antaisi yhtä selkeää viestiä Suomen EU-politiikan jatkuvuudesta.
- Suomen kannattaisi ratifioida perustuslaki selvyyden vuoksi. Eurooppalaisessa keskustelussa on vaikea erottaa näitä välivaihtoehtoja. On kyllä ja ei, mutta vaarinhousut-vaihtoehtoa ei ole, Rehn sanoi STT:lle.
Ratifioinnilla Suomi osoittaisi selkeästi seisovansa niiden jäsenmaiden joukossa, jotka kannattavat EU:n yhteisöllistä kehittämistä. Suomi saisi myös puheenjohtajuuskaudellaan uskottavuutta edistää keskustelua unionin tarvitsemista uudistuksista ja loisi painetta keskustelun käynnistämiseen muualla EU:ssa, Rehn perusteli.
Suomen ratifioinnin merkitys ei Rehnin mukaan sinänsä yksin heilauttaisi eurooppalaista keskustelua suuntaan tai toiseen, mutta jokaisen maan kannalla on painonsa.
- Ratifiointi ei maksa mitään, mutta se selkeyttää ja antaa signaalin Suomesta yhteistyöhakuisena EU-maana.
Turkki on eri maata
Rehn odotteli perjantaina, saavatko EU-maat ratkaisua aikaiseksi Pohjois-Kyprokselle luvatusta tukipaketista. Luvatut tuet ovat jääneet jäihin Kyproksen vastustuksen takia, mutta tilanne näyttää nyt kehittyvän.
- Se olisi tärkeä askel eteenpäin Kyproksen kauppa- ja taloussuhteiden normaalistamisessa.
Seuraavat maat jäsenyysjonossa ovat edelleen Bulgaria ja Romania, joiden EU-valmiudesta komissio antaa raporttinsa 16. toukokuuta. EU-maat päättävät sen perusteella, otetaanko maat jäseniksi vuoden 2007 vai 2008 alussa. Rehnin mukaan tilanne on edelleen aidosti auki, molempien maiden on edelleen tehtävä paljon töitä oikeusjärjestelmiensä kehittämiseksi.
Turkin suurimmat haasteet ovat oikeusvaltion puolella; naisten, ammattiliittojen ja vähemmistöjen oikeuksien puolella samoin kuin sananvapauden vahvistamisessa.
Muhammad-pilakuvista syntynyt kohu osoittaa Rehnin mukaan kuitenkin Turkin mahdollisuuksia toimia sillanrakentajana kulttuurien välillä. Turkin hallitus on ollut aktiivinen ja vedonnut väkivallan lopettamiseksi.
- Turkki on demokraattinen ja maallinen valtio, jonka väestöstä valtaosa on muslimeja. Meillä kaikki eivät ehkä miellä sitä eroa, mikä on Turkin ja esimerkiksi Lähi-idän arabimaiden välillä, Rehn muistutti.
Turkin tietä EU-jäsenyysneuvotteluihin seurattiin kuitenkin hyvin tarkasti islamilaisessa maailmassa aina Marokosta Indonesiaan, Rehn sanoi.