EU-maat sitoutuivat perjantaina päättyneessä huippukokouksessa saattamaan päätökseen perustuslaillisen uudistuksen vuoden 2008 loppupuolella.
Saksan tehtäväksi tuli tehdä tiekartta etenemisestä ensi vuonna, mutta Suomikin joutuu käymään valmistelevia neuvotteluja muiden maiden kanssa.
Puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel korosti kokouksen päätteeksi, että perustuslaillisen sopimuksen uudistusprosessissa noudatetaan kaksiraiteista lähestymistapaa.
Samaan aikaan neuvottelujen kanssa pyritään konkreettisiin uudistuksiin, jotka ovat mahdollisia jo olemassa olevien sopimusten perusteella.
Tälle toiselle raiteelle on annettu komission aiemmin esille tuoma nimi "tulosten ja projektien Eurooppa".
Vastuu uudistuksesta kaatuu Saksalle
Vastuu uudistuksesta kasautuu tässä vaiheessa Saksalle. Liittokansleri Angela Merkel totesi, ettei etenemiseen ole olemassa patenttireseptiä.
"En usko, että tehtävä on hoidettu sillä, että perustuslakisopimus varustetaan yksinkertaisesti uudella nimellä tai kaikissa maissa yhtäaikaa pidettävällä kansanäänestyksellä", Merkel korosti.
Molempia toimenpiteitä oli juuri Schüssel ehdottanut aikaisemmin.
Huippukokouksen loppuasiakirjassa korostetaan kaikkien seuraavien puheenjohtajamaiden vastuuta perustuslain uudistusprosessin etenemisestä. Sen vuoksi Suomi joutuu jo käynnistämään jäsenmaiden kesken konsultaatioita, jotta prosessi ei pysähtyisi. Vuoden 2008 loppuun on aikaa kaksi ja puoli vuotta.
"Se voi tuntua pitkältä ajalta, mutta aikataulu on realistinen ottaen huomioon ne vaikeudet, jotka asiaan liittyvät", sanoi pääministeri Matti Vanhanen.
Saksalta odotetaan vuoden päässä kesäkuussa pidettävään huippukokoukseen "tiekarttaa" ehdotuksineen, miten edetään.
"Saksa pyrkii kaikin keinoin ponnistelemaan saadakseen aikaan edistystä, mutta se ei onnistu tässä yksin", Merkel muistutti.
Toisella raiteella käytännön uudistuksia
Saksan jälkeen puheenjohtajavuorossa on Slovenia ja sen jälkeen Ranska, jonka vastuulle jää uudistuksen loppuunsaattaminen. Juuri Ranskassa kansalaiset kaatoivat perustuslakiuudistuksen kansanäänestyksessä Hollannin seuratessa. Molemmilta mailta on tivattu ideoita, miten pattitilanteesta päästäisiin.
Schüsselin mainitsema toinen raide tarkoittaa käytännössä sitä, että komissio voi ehdottaa unionin toiminnan järkiperäistämistä jo olemassa olevien sopimusten perusteella tai jäsenmaiden yksimielisellä kannatuksella.
Enemmistöpäätöksiä voidaan lisätä ja tehostaa ulkosuhteiden hoitoa.
Unioni tarvitse uuden perussopimuksen, olipa se sitten perustuslaki tai perustuslaillinen sopimus tai jotain muuta, siinä vaiheessa kun Kroatiasta tulee jäsen mahdollisesti jo vuonna 2009.
Ehdon ja kriteerin ero
jäi epäselväksi
Unionin laajentumista pidetään yhtenä syynä perustuslain kaatumiseen kansanäänestyksissä, minkä vuoksi Itävalta nosti unionin vastaanottokyvyn yhdeksi huippukokouksen tärkeimmistä teemoista.
Komission velvollisuus on valmistella raportti unionin vastaanottokyvystä Suomen puheenjohtajakaudella joulukuussa pidettävää huippukokousta varten.
Huippukokous ei hyväksynyt Schüsselin ehdotusta, että vastaanottokykyä pidettäisiin yhtenä laajentumisen kriteerinä, joten kiistelty kohta poistettiin.
Schüssel korosti kuitenkin moneen kertaan, että vastaanottokyky ja hakijamailta vaadittavat kriteerit ovat saman asian kaksi puolta.
Vastaanottokyky on Schüsselin mukaan ehto laajentumiselle, mutta hän ei suostunut selittämään, mikä ero on käytännössä sanoilla ehto ja kriteeri.