Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksen mukaan suurin osa perusturvan varassa elävistä ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisiksi arvioituja vähimmäiskulutusmenoja.
Perusturvan varassa elävien tulot ovat laskeneet vuodesta 1990. Vähimmäiskulutustaso on turvattu vain eläkeläisille, jotka tämän kuun alussa alkoivat saada takuueläkettä.
Tulotason laskun kanssa samaan aikaan on on yhä enemmän niitä, joiden pitäisi tulla toimeen yhteiskunnan tukieuroin. Kun pääosan tuloistaan perusturvasta saaneita vuonna 1990 oli 73 000, heidän määränsä on kivunnut jo 150 000:een. Puolet tuloistaan perusturvasta saavien joukko on samana aikana lähes kymmenkertaistunut ja on nyt 260 000.
Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, ellei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Laki takaa oikeuden perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Lain tarkoitusperät ovat yleviä. Laissa ei kuitenkaan määritellä, mikä on riittävä vähimmäisturvan taso. THL:n tutkimuksessa verrataan perusturvan kehitystä muiden tulojen kehitykseen. Tutkimus paljastaa, että perusturvan taso on jäänyt kauas muista.
Sosiaaliturvan etuisuudet kasvoivat aina 1980-luvun loppuun saakka. Tasoa leikattiin 1990-luvun laman aikana. Tällä vuosituhannella perustuloon ei ole kajottu, mutta toisaalta inflaatio on nakertanut sen ostovoimaa.
Ihmisen arvioidaan tulevan toimeen 575-660 eurolla lisättynä asumiskuluihin tarvittava rahasumma. Tutkimuksen mukaan ne, joiden ainoana toimeentulolähteenä on perustulo, joutuvat selviytymään tätä kolmanneksen pienemmällä rahamäärällä. Vastaavasti keskipalkkaa ansaitsevan tulot riittävät kattamaan vähimmäiskulutustarpeen kolminkertaisesti.
Kun otetaan huomioon, että perusturvaa saavilta menee huomattava osa tulosta aivan välttämättömään kulutukseen, juuri he joutuvat kärsimään asumisen kallistumisesta ja ruuan hinnan noususta.
Viime syksynä Kela tiedotti, että sen maksamat etuudet ovat jääneet tuntuvasti jälkeen palkkojen kehityksestä. Kun palkkatulot ovat kasvaneet parin viime vuosikymmenen aikana 38 prosenttia, esimerkiksi Kelan maksama työmarkkinatuki oli noussut samassa ajassa vain viitisen prosenttia. Osa etuisuuksista on jopa pienentynyt reaaliarvoltaan. Näin on käynyt esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opintorahalle, jossa oli miinusta 13 prosenttia.
Perusturvan varassa elää jo niin suuri joukko suomalaisia, että turvan epäkohtien korjaaminen tulee kalliiksi. Vähimmäiskulutustason saavuttaminen vaatisi sitä, että tukien korotuksiin pantaisiin ainakin 500 miljoonaa euroa.
Raha on löydyttävä panemalla menoja tärkeysjärjestykseen. Jos kehitys jatkuu nykyvauhdilla, ongelmat kärjistyvät vielä vaikeammin ratkaistaviksi.