Oulu
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes pitää perusteettomana hyväosaisen keskiluokan kapinaa korkeasta verotuksesta. 39-vuotias ministeri, kolmen lapsen äiti ja valtiotieteen lisensiaatti laskee, että hän alkaa kuitata yhteiskunnalta saamansa perusturvan ja koulutuksen takaisin vasta viisikymppisenä.
Verotuksella saatava turvallisuus unohdetaan Siimeksen mukaan nykyisessä verokeskustelussa hätkähdyttävällä tavalla.
"Olen tehnyt lapset nuorena ja saanut yhteiskunnalta korkean koulutuksen. Laskennallisesti alan olla nettomaksajana 7-8 vuoden kuluttua. Kukaan meistä ei pääse omin avuin hyvin toimeentulevaan keskiluokkaan", Siimes muistuttaa veronurisijoille.
Siimes tarkentaa, että veroja tarvitaan turvallisuuden ja tasa-arvon edistämiseen eli kaikille yhteisten palvelujen ja tulonsiirtojärjestelmie kautta. "Koulutukseen satsaaminen on tärkeä esimerkki yhteisistä kaikille jaettavista palveluista, joilla on talouskasvua ja vakautta lisäävä vaikutus", Siimes toteaa.
Siimeksen mukaan hyvinvointipalvelut ovat turvaverkko onnettomuuden, sairauden, syntymän ja työttömyyden - sen toisenlaisen päivän varalle.
Siimes löytää verovaroille käyttöä terveyden- ja vanhustenhuollossa sekä koulutuksessa. "Meillä on laatuongelmia palveluissa ja henkilöstövajausta terveyden- ja vanhustenhuollossa. Siihen tarvitaan euroja ja siksi niitä ei voi antaa veronalennuksiin", Siimes havainnollistaa.
Vasemmistopuolueissa on eroja
Vasemmistoliiton ja SDP:n keskeinen poliittinen ero löytyy Siimeksen mukaan siitä, että vasemmistoliitto panostaa perusturvan aukkojen korjaamiseen, sen sijaan että korostaisi kaikessa ansiosidonnaisia etuuksia. Siimes muistuttaa, että epävakaiden työmarkkinoiden takia on suuri joukko työntekijöitä ja eläkeläisiä, joille ansiosidonnaisuutta ei kerry tai ole kertynyt
"Käytännön politiikassa ero on mennyt perusturvan kohdalla. Vasemmistoliitto korostaa sitä, että ansiosidonnaisen rinnalla tarvitaan täydentävää perusturvaa niin työttömyysturvan kuin eläkkeiden puolella", Siimes toteaa.
Vaaliteemojen erot näkyvät Siimeksen mukaan myös siinä, että vasemmistoliitto on valmis tukemaan työllisyyttä ja palvelujen parantamista aktiivisella suhdannepolitiikalla eli velanotolla.
Siimes onkin valtiovarainministeriön kanssa eri linjoilla valtion velanoton vaaroista. Rakennepolitiikan ohella pitäisi Siimeksen mukaan harjoittaa myös suhdannepolitiikkaa.
"Velkaongelma on, kiitos Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen, määrätietoisen talouspolitiikan myötä hyvässä hallinnassa", Siimes vakuuttaa.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen velka jatkaa alenemistaan, huolimatta siitä, että valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkaa joudutaan ottamaan hieman lisää. "Hysteriaa velan suhteen ei vakaan talouspolitiikan ansiosta enää ole", Siimes vakuuttaa.
Heikossa taloustilanteessa, kun työttömyys uhkaa kasvaa, on Siimeksen mukaan uskallettava jopa velkaantua, jota kasvua ja osaamista tukevat panostukset budjetissa voidaan turvata. "Kun markkinaehtoinen kasvu on heikkoa, talouskasvua on vauhditettava", kansantaloustieteilijä opastaa.
Räätälimallilla
takaisin töihin
Työttömyysluvut nousevat yli 560 000:een, kun mukaan lasketaan myös työvoimahallinnon tukitoimien parissa olevat työttömät. Työttömyyden eteen on Siimeksen mukaan tehty kaksi vaalikautta valtavasti työtä. "Ongelman vaikeutta kuvastaa se, että tulokset eivät ole kiitettäviä", Siimes myöntää.
Uusien työpaikkojen synty edellyttää Siimeksen mukaan talouskasvua ja siksi hän puhuu suhdannepolitiikan puolesta.
Vasemmistopuolueiden yritykset työttömyyden suitsimisessa ovat Siimeksen mukaan kilpistyneet hallituksessa kokoomuksen vastahankaan. Kärjistäen voi Siimeksen mukaan sanoa, että kokoomus katsoo työttömyyden johtuvan laiskuudesta ja työhaluttomuudesta.
Vasemmistoliitto ajaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisessa koulutusta, räätälöityjä malleja, eläköitymistä ja sosiaalisia yrityksiä." Pitäisi uskaltaa satsasta yksilöllisiin aktiivitoimenpiteisiin, koulutukseen, kuntoutukseen, tukitöihin ja työpajatyyppiseen toimintaan", Siimes luettelee.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän raportointiajankohtaa on arvosteltu julkisuudessa. Moni on toivonut, että työllisyysasteen nostamisen ja työttömyyden nujertamisen keinovalikoima esiteltäisiin tuoreeltaan.
Siimeksen mukaan asia on kiinni työryhmän asettajasta eli pääministeri Paavo Lipposesta (sd.). Siimes muistuttaa, että mikään ei estä puolueita tuomasta keinojaan ja tavoitteitaan esille. "Poliitikkojen on tehtävä esityksiä ja kerrottava, mihin ollaan valmiita", Siimes sanoo.
Pääministerin sukupuoli ei ole olennainen asia
Siimekseltä on turha tivata tulevia hallituspohjakuvioita.
"Se on puhtaasti ja selkeästi asia- ja ohjelmakysymys", Siimes toistaa.
Puolueen kynnyskysymyksiä ovat palvelujen rahoituksen turvaaminen, perusturvan aukkojen paikkaus ja työllisyydestä huolehtiminen.
Tässä vaiheessa vaalikautta Siimes antaa jo kiitosta pääministeri Lipposen toimille, vaikka hän on ajoittain arvostellut hallitusta puhumattomuudesta.
Pääministerin henkilö ja sukupuoli seuraavassa hallituksessa eivät ole Siimeksen mukaan olennaisia asioita.
"Olennaista on, että seuraava hallitus harjoittaa naisystävällistä politiikkaa. Sekä pääministeriksi että valtiovarainministeriksi tarvitaan ihminen, joka uskaltaa tarvittaessa asettua vastahankaan, kun tärkeät arvot ovat vaarassa", Suvi-Anne Siimes muotoilee.
Siimes epäilee, että Suomessa on vielä matkaa siihen, että pääministeri julistaa olevansa feministi, kuten Göran Persson Ruotsissa.
"En ole huomannut feminismin kukoistavan nykyisten puoluejohtajien keskuudessa. Ei niitä minun lisäkseni taida kovin monta olla", Siimes nauraa.