Erityisesti vihreiden esillä pitämä esitys perustulosta nytkähti pienen askeleen eteenpäin kokeilua selvitelleen työryhmän luovutettua väliraporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.) keskiviikkona. Väliraportista on kuitenkin vielä pitkä matka kaikkia kattavaan perustuloon, jolla korvattaisiin nykyinen sillisalaattimainen järjestelmä.
Työryhmän esityskin on vielä raakile. Se ei tarjoa vakuuttavaa mallia, miten perustulolle asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin eli kyettäisiin vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan tukijärjestelmiä saatikka poistamaan työnteon esteenä olevia kannustinloukkuja.
Perustulokokeilun aloittaminen kuuluu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin.
Perustulossa on lähtökohdiltaan kyse kirjavan sosiaalitukien järjestelmän yksinkertaistamisesta ja muuttamisesta niin, etteivät tuet estä ottamasta työtä vastaan.
Niin hyvänä kuin Suomen toimeentuloturvaa on pidettykin, se sisältää paljon ongelmia. Osasyy tähän on tukiviidakon rakentuminen pala palalta vuosikymmenten kuluessa. Jokainen uudistus on tuonut lisää byrokratiaa ja monimutkaisuutta. Vain harvalla on kokonaiskäsitys järjestelmästä.
Yksittäisen tuen tarvitsijan kannalta nykyinen toimeentuloturva on koettu usein nöyryyttäväksi. Niinpä tukea eivät ole saa tai osaa hakea läheskään kaikki, jotka sitä tarvitsisivat ja olisivat siihen oikeutettuja.
Yhä useammin ongelmaksi on noussut myös se, ettei tukea saavan kannata vastaanottaa työtä, koska
tuet laskevat ja sen myötä käteen jäävän rahamäärä saattaa pienentyä. Yleensä kyse on vähävaraisista ihmisistä, joilla ei yksinkertaisesti ole varaa ottaa vastaan pienipalkkaista työtä. Joka eurolle kun on käyttöä.
Näin yhteiskuntaan on syntynyt väliinputoajien ryhmä, joka joutuu kituuttelemaan olemattomin tuloin. Pari vuotta sitten voimaan tullut oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa työttömyysturvan kärsimättä on antanut hieman pelivaraa tällaisille ihmisille, mutta ei ole poistanut perusongelmaa.
Perustuloa selvitelleen työryhmän ehdotuksen mukaan kokeilun pohjaksi otettaisiin perusturvaetuisuudet, joiksi luetaan muun muassa työmarkkinatuki, sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha, alin äitiyspäiväraha sekä toimeentulotuki.
Suuruudeltaan tuet korvaava perustulo olisi 550–750 euroa kuukaudessa. Se maksettaisiin kaikille ilman ehtoja ja tarveharkintaa. Sen sijaan asumistuki ja ansiosidonnaiset etuudet sekä lapsilisät jätetään kokeilun ulkopuolelle.
Tärkeintä on nyt saada kokeilu alulle ja tarkastella huolella sen tuloksia, jotta löydetään kestävä pohja koko järjestelmän uudistamiselle.
Harmi vain, että hallitus on varannut kokeiluun ainoastaan 20 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa sen ulottamiseen 1 500 henkilöön. Varteenotettavan tuloksen aikaan saamiseksi koehenkilöiden määrän pitäisi olla liki kymmenkertainen.
Pääkirjoitus