Sitran ja työeläkeyhtiö Telan rahoittamassa tuoreessa selvityksessä esitetään perustulomallin kokeilemista todellisessa elämässä Suomessa. Ajatus on hyvä. Kaikki väitteet perustulon puolesta tai vastaan ovat hataralla pohjalla kunnes mallin toimivuudesta tai toimimattomuudesta on saatu tutkimuksellista näyttöä.
Suomessa on keskusteltu perustulosta eri nimillä vuosikymmeniä. Yleensä vaalien alla ehdokkaiden puheisiin ilmaantuu kansalaispalkan, negatiivisen tuloveron tai yhteiskuntaosingon tapaisia avauksia. Varsinkin vihreät ja vasemmisto ovat pitäneet mallia esillä.
Perustulossa kansalaisille maksetaan säännöllisesti tietty rahamäärä toimeentuloa varten. Valtion maksaman kuukausipalkan on tarkoitus korvata suurin osan nykyisistä sosiaaliturvan kautta maksettavista tuista ja etuuksista.
Kalliin hallintobyrokratian uskotaan kevenevän ja kansalaisten elämän helpottuvan. Esimerkiksi osa-aikatyön vastaanottaminen tulisi kannattavammaksi.
Varmuutta ei toki ole, sillä perustulomalli on edelleen hyvin teoreettinen rakennelma. Vasta käytäntö osoittaa, toimisiko vastikkeeton tulo alkuunkaan.
Perustuloa voisi kokeilla alueellisesti, jotta uudenlaisen tulonsiirron vaikutuksista saadaan tarvittava perustieto. Oulun vaalipiirin kansanedustajat toivoivat tulokokeilua Kalevassa maanantaina.
Myös selvitys esittää kahden vuoden kokeilujaksoa, jossa rajattu määrä suomalaisia saisi 400–700 euron kuukausitulot tililleen.
Perustulo ei saa kasvattaa menoja. Sen täytyy osoittautua yhteiskunnalle nykyistä järjestelmää edullisemmaksi tavaksi järjestää sosiaaliturva. Päällekkäisiin rakennelmiin Suomessa ei ole varaa.